Miksi seurakuntasi on olemassa? – Voimakkaiden seurakuntien perustuksena on selkeä identiteetti ja tavoitetietoisuus
Kaikkea seurakunnan toimintaa on tarkasteltava Uudesta testamentista ilmenevien tavoitteiden valossa ja otettava selvää, miten nämä tavoitteet voivat toteutua seurakunnassa tasapainoisesti, Jumalan tarkoittamalla tavalla, Rick Warren kirjoittaa.
Rick Warren
Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli totesi. ”Kuten tiedätte, meidän pitäisi tänään päättää yhteisestä toimintaohjelmasta tulevalle vuodelle. Ohjelma pitäisi esitellä seurakunnalle kahden viikon päästä.”
Pauli toimi puheenjohtajana, ja häntä jännitti aika lailla. Vain vuotuisessa talousarviokokouksessa esiintyi enemmän erimielisyyttä ja väittelyä kuin tässä suunnittelukokouksessa. ”Kuka aloittaa?” Pauli tiedusteli.
”Tämän pitäisi olla helppo juttu”, sanoi Usko Vanhala, joka oli ollut neuvoston jäsenenä 26 vuotta. ”Viime vuosi oli hyvä. Tehdään vain samalla tavalla kuin viime vuonna. Olen aina ollut sitä mieltä, että koeteltu ja hyväksi osoittautunut on parempi kuin kaikenlaiset uudenaikaiset ideat.”
Seisahtuneisuus tulkitaan vakaudeksi.
”Minä en ole samaa mieltä”, sanoi Arvo Uutela. ”Ajat ovat muuttuneet, ja minusta olisi syytä uudelleen arvioida kaikki, mitä teemme. Jos jokin toimintamuoto on osoittautunut hyväksi ennen, ei se automaattisesti takaa, että se on hyvä vielä ensi vuonnakin. Minua kiinnostaisi kovasti aloittaa toinen jumalanpalvelus, joka olisi tyyliltään erilainen. Kaikkihan me tiedämme, miten Sarpatin seurakunta on lähtenyt kasvamaan sen jälkeen, kun siellä aloitettiin modernimpi jumalanpalvelus, jonka tarkoituksena on tavoittaa seurakuntatoiminnan ulkopuolella olevia.”
”Niin no, jotkin seurakunnat eivät kaihda keinoja saadakseen salin täyteen”, vastasi Usko. ”Ne unohtavat, keitä varten seurakunta on olemassa: se on meitä uskovia varten! Meidän pitää olla erilaisia kuin maailma ja pysytellä siitä erillään. Meidän ei pidä myötäillä sitä, mitä maailma haluaa. Sellaisen ei pitäisi tulla kuuloonkaan Länsirannassa!”
Kilpailua huomiosta
Seuraavien kahden tunnin aikana oli seurakunnan toimintakalenteriin tarjolla monenlaisia kelvollisia tapahtumia ja ohjelmia. Kaisa Topakka vaati kiihkeästi, että seurakunnan olisi osallistuttava aktiivisemmin abortinvastustamiskampanjaan. Otso Mehevä kertoi, miten eräs miestyöhön keskittyvä järjestö oli muuttanut hänen elämänsä ja ehdotti miestyön huomattavaa laajentamista.
Hellä Sulonen puhui erilaisten tukiryhmien tarpeellisuudesta. Kimmo Lukumies piti tutuksi tulleen puheensa kristillisen koulun perustamisen puolesta. Ja Jarmo Kukkaro kysyi tietysti jokaisen ehdotuksen kohdalla: ”Mitä se tulee maksamaan?” Kaikki ehdotukset olivat varteenotettavia. Vaikeutena tuntui vain olevan, ettei ollut mitään yleisiä arvioimisperusteita, joiden valossa neuvosto olisi voinut punnita ehdotuksia ja päättää, mitkä ehdotukset otettaisiin ohjelmaan.
Lopulta Antti Suurpää pyysi puheenvuoroa. Hänen mielipidettään olikin jo ehditty odottaa. Aina kun tilanne lukkiutui seurakunnan suunnittelukokouksissa, kävi yleensä niin, että Antti piti lyhyen puheen ja enemmistä äänesti hänen ehdotuksensa puolesta. Eivät hänen ideansa olleet sen parempia kuin muidenkaan; itse asiassa hänen kanssaan oltiin monesti eri mieltä. Mutta hänen persoonallisuutensa vaikutus oli niin voimakas, että sillä hetkellä hänen ajatuksensa tuntuivat järkeviltä.
Mitä tilanteessa sitten on vialla? Seurakunnassa on monia keskenään huomiosta kilpailevia tahoja. Seuraa ristiriitoja ja tilanne, jossa seurakunnan toimintaa vedetään samanaikaisesti usealle eri taholle.
Jokaista seurakuntaa ohjaa jokin taustavoima, lähtökohta ja vakaumus. Sitä ei ehkä ole puettu sanoiksi, eivätkä läheskään kaikki ole kenties siitä tietoisia. Luultavimmin asiasta ei ole koskaan virallisesti äänestetty. Mutta silti tuo vaikutin on hyvin todellinen, ja se tuntuu koko seurakuntaelämässä. Mikä on sinun seurakuntasi toimintaa ohjaava voima?
Perinnekeskeiset seurakunnat
Perinnekeskeisessä seurakunnassa sanotaan usein: ”Meillä on aina tehty näin.” Perinnekeskeisen seurakunnan tavoitteena on yksinkertaisesti entisen säilyttäminen. Muutos nähdään lähes aina kielteisenä asiana, ja seisahtuneisuus tulkitaan vakaudeksi.
Vanhemmissa seurakunnissa yhteisyyttä luovat yleensä säännöt, määräykset ja rituaalit, kun taas nuorempia seurakuntia sitoo yleensä tavoite- ja tehtävätietoisuus. Joissakin seurakunnissa perinteellä saattaa olla niin hallitseva asema, että kaikki muu, Jumalan tahtokin, jää sen jalkoihin. Ralph Neighbourin mukaan [kuolevan] seurakunnan seitsemän viimeistä sanaa kuuluvat: ”Meillä ei ole koskaan tehty sillä tavalla.”
Persoonakeskeiset seurakunnat
Persoonakeskeisessä seurakunnassa tärkein kysymys kuuluu: ”Mitä johtaja haluaa?” Jos pastori on palvellut seurakuntaa pitkään, on luultavaa, että hän on dominoiva persoona. Mutta jos seurakunnassa on ollut tapana vaihtaa pastoria muutaman vuoden välein, dominoiva persoona on luultavasti joku merkittävä maallikko.
Persoonakeskeisen seurakunnan ongelmana on muun muassa se, että toimintaa säätelee enemmän seurakunnan johtajan tausta, tarpeet ja epävarmuuden syyt kuin Jumalan tahto tai seurakuntalaisten tarpeet. Lisäksi tällaisessa seurakunnassa kaikki seisahtuu, kun sitä dominoinut henkilö lähtee pois tai kuolee.
Budjettikeskeiset seurakunnat
Budjettikeskeisessä seurakunnassa päällimmäinen ajatus on, mitä kaikki tulee maksamaan. Mikään muu ei tunnu yhtä tärkeältä kuin raha-asiat. Kaikkein kiivainta keskustelua budjettikeskeisessä seurakunnassa käydään aina talousarviosta. Hyvä taloudenhoito ja maksuvalmius ovat olennaisia asioita seurakunnan terveyden kannalta, mutta raha-asiat eivät koskaan saisi päästä määräävään asemaan.
Seurakunnalla on ylevämpi kutsumus.
Aina ensi pitäisi muistaa kysyä, mitä Jumala haluaa seurakunnan tekevän. Seurakuntien tavoitteena ei saa olla taloudellinen voitto. Tärkeimpänä kysymyksenä ei myöskään saa olla, miten paljon saimme säästöön, vaan moniko pelastui. Moni seurakunta, joka alkuaikoinaan on toiminut uskon varassa, on myöhemmin siirtynyt toimimaan talousarvion varassa.
Toimintakeskeiset seurakunnat
Seurakuntien liikkeellepanevana voimana on usein toiminta. Niissä pidetään pyhäkouluja, tehdään naistyötä, johdetaan kuoroja ja nuorisotyötä. Toimintakeskeisissä seurakunnissa kaikki voimavarat panostetaan seurakunnan eri työmuotojen tukemiseen ja ylläpitämiseen.
Usein toimintakeskeisessä seurakunnassa käy huomaamatta niin, että tavoite siirtyy ihmisten uskon kasvusta pelkkään työpaikkojen täyttämiseen, ja tällöin työntekijöitä valitsevasta elimestä tulee seurakunnan tärkein ryhmä. Jos eri toimintamuotojen tulokset heikkenevät, työssä mukana olevat syyttävät itseään siitä, etteivät ole tehneet työtä tarpeeksi ahkerasti. Kukaan ei tule kysyneeksi, palveleeko jokin toimintamuoto yhä tarkoitustaan.
Rakennuskeskeiset seurakunnat
Winston Churchill on sanonut: ”Me muovaamme rakennukset, ja sitten ne muovaavat meidät.” Liian usein on sellainen hätä rakentaa kaunis kirkkorakennus, että rakentamiseen käytetään enemmän rahaa kuin seurakuntalaisilla on varaa. Talousarvion suurin menoerä onkin rakennuksen maksaminen ja ylläpito. Varoja, jotka tarvittaisiin toimintaan, on ohjattava lainanlyhennyksiin, ja seurakunnan varsinainen toiminta kärsii. Käy niin, että häntä heiluttaa koiraa. Toisaalta on seurakuntia, jotka päästävät kokoustilojen pienuuden rajoittamaan seurakunnan kasvua. Perinteikkäästä mutta tiloiltaan riittämättömästä rakennuksesta ei saa koskaan tulla tärkeämpää kuin ihmisten tavoittamisesta.
Tapahtumakeskeiset seurakunnat
Tapahtumakeskeisen seurakunnan toimintakalenterista saattaa saada vaikutelman, että tavoite on pitää seurakuntalaiset työn touhussa. Joka ilta tapahtuu jotakin. Heti yhden ison tapahtuman päätyttyä ryhdytään valmistelemaan seuraavaa.
Tällaisissa seurakunnissa on runsaasti toimintaa, mutta työn tulokset eivät välttämättä ole kovinkaan runsaat. Seurakunnassa kyllä touhutaan kovasti mutta ilman selkeää tavoitetta.
Jonkun olisi kysyttävä, mihin kullakin tapahtumalla pyritään. Tapahtumakeskeisessä seurakunnassa uskollisuuden ja kasvun ainoaksi mitaksi muodostuu paikallaolijoiden määrä. On syytä varoa suuntausta, jossa hengelliseen työhön osallistumisen sijasta uskovat osallistuvat lähinnä kokouksiin.
Etsijäkeskeiset seurakunnat
Pyrkiessään voittamaan uskosta osattomia Kristukselle ja pysyttelemään ajan hermolla jotkut seurakunnat ajautuvat tilanteeseen, jossa uskosta osattomien tarpeista tulee niiden liikkeellepaneva voima. Näissä seurakunnissa kysytään ennen muuta, mitä seurakuntayhteyttä vailla olevat haluavat.
On toki nähtävä etsivien ihmisten tarpeet, kivut ja kiinnostuksen kohteet. On myös järkevää suunnitella evankelioivia tilaisuuksia, jotka keskittyvät heidän tarpeisiinsa, mutta emme saa sallia sitä tilannetta, että seurakunnan toiminta pyörii yksinomaan etsijöiden ympärillä.
Jumalalla on seurakunnalleen suunnitelma, johon sisältyy evankelioiminen, mutta se ei saa syrjäyttää muita hänen suunnitelmaansa sisältyviä asioita. Etsijöiden huomion herättäminen on ensimmäinen askel opetuslapsiksi tekemisen prosessissa, mutta se ei saisi olla seurakunnan liikkeellepaneva voima.
Liikeyritys saa kaikin mokomin olla markkinoiden ohjaama, mutta seurakunnalla on ylevämpi kutsumus. Viestintätapaa on muokattava omaan kulttuuriimme sopivaksi omaksumatta kuitenkaan siihen sisältyviä synnillisiä elementtejä tai antamatta periksi sen vaatimuksille.
Raamatullinen malli – päämäärätietoiset seurakunnat
Nyt tarvitaan seurakuntia, joita muiden voimien sijaan ohjaa päämäärätietoisuus. Päämäärätietoinen seurakunta on raamatullinen, terve vaihtoehto perinteisille organisaatio- ja toimintamalleille.
Tässä mallissa on kaksi osaa. Ensinnäkin se edellyttää uutta näkökulmaa. Kaikkea seurakunnan toimintaa on tarkasteltava Uudesta testamentista ilmenevien tavoitteiden valossa ja otettava selvää, miten nämä tavoitteet voivat toteutua seurakunnassa tasapainoisesti, Jumalan tarkoittamalla tavalla.
Toiseksi tämä ratkaisumalli edellyttää työtä seurakunnan tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän prosessin avulla seurakuntamme on kasvanut terveellä pohjalla.
En kirjoita mistään norsunluutornista. Ideoitamme on kokeiltu kenttäolosuhteissa ja periaatteillamme on saavutettu hienoja tuloksia tuhansissa muissa seurakunnissa eri puolilla maailmaa. Riippumatta seurakunnan koosta tai kotipaikasta siitä tulee terveempi, voimakkaampi ja tehokkaampi, kun siellä toteutetaan päämäärätietoisen seurakunnan toimintaperiaatteita.
Apostoli Paavali sanoo, että Jumala tulee tuomitsemaan kaiken, mitä rakennamme, sen kestävyyden perusteella.1 Paavali sanoo lisäksi, että kestävän rakentamisen salaisuutena on kestävälle perustukselle rakentaminen.2 Kun kaikkiin seurakunnan viiteen tavoitteeseen panostetaan tasapuolisesti, yhteistyö kehittyy terveeksi ja tasapainoiseksi.
Miksi päämäärätietoisuus on niin tärkeää?
Jokaisen seurakunnan lähtökohtana tulisi olla kysymys, miksi olemme olemassa. Ellei seurakunnassa tiedetä, miksi se on olemassa, sen toiminta on vailla perustusta, vailla motivaatiota ja suuntaa. Jos olet auttamassa uutta seurakuntaa pääsemään alkuun, ensimmäinen tehtäväsi on määritellä tavoite. On paljon helpompaa muurata oikeanlainen perustus heti seurakunnan toiminnan aluksi kuin alkaa laatia sitä uudelleen seurakunnan toimittua jo vuosia.
Mutta jos palvelet sellaista seurakuntaa, jonka toiminta on urautunut tai hiipumassa tai jossa ollaan vain turhautuneita, tärkein tehtäväsi on määritellä tavoite uudelleen. Palauttakaa mieleenne näky siitä, mitä Jumala tahtoo tehdä seurakuntaperheessänne ja sen välityksellä. Tavoitetietoisuuden palaaminen elävöittää masentuneen seurakunnan nopeammin kuin mikään muu.
Kun tutkin eri seurakuntia, yksi tärkeimmistä löydöistä oli, että kasvavilla ja terveillä seurakunnilla oli selkeä identiteetti. Ne ymmärtävät, miksi ne ovat olemassa, ja ne ovat määritelleet tavoitteensa yksityiskohtaisesti. Ne tietävät tarkoin, mitä Jumala on kutsunut ne tekemään. Onko omalla seurakunnallasi selkeä identiteetti?
Jos keskivertoseurakuntalaiselta kysyy heidän oman seurakuntansa olemassaolon tarkoitusta, saa todella monenlaisia vastauksia. Useimmissa seurakunnissa ei vallitse yhteisymmärrystä tästä asiasta.
Elleivät pastori ja seurakuntalaiset voi olla yhtä mieltä siitä, miksi seurakunta on olemassa, on väistämätöntä, että ristiriitoja ja eripuraa esiintyy kaikesta muustakin.
Seurakuntia perustetaan monista syistä. Joskus syyt ovat huonoja: kilpailuhenkisyys, lahkohenkinen ylpeys, seurakunnan johtajan tarve saada julkisuutta tai jokin muu kelvoton syy. Ellei seurakunnan liikkeellepaneva voima ole raamatullinen, seurakunta ei voi koskaan olla niin terve tai kasvaa niin suureksi kuin Jumala on tarkoittanut. Vahvoja seurakuntia ei rakenneta toimintamuotojen, persoonallisuuksien tai temppujen varaan, vaan niiden perustuksena ovat Jumalan ikuiset aivoitukset.
Teksti on toimitettu ja löytyy kokonaisuudessaan kirjoittajan kirjasta Päämäärätietoinen seurakunta (Aika Oy, 1999).
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...