Lähetysnäky voimistuu Afrikan kirkoissa

Vielä muutama vuosikymmen sitten Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta tähyiltiin etelään lähetyshaasteita etsittäessä, ja Afrikka oli keskeinen lähetystyön kohdemaanosa. Suomen helluntaiseurakuntien kaikkien aikojen suurin maakohtainen lähettimäärä saavutettiin viime vuosisadan loppupuoliskolla Keniassa, jolloin maassa toimi samanaikaisesti yli 70 liikkeen lähettiä. Lähettilastenkin määrä oli niin suuri, että suomalainen peruskoulu toimi siellä vuosia.

Nyt Fidan Kenian-työntekijöiden laskemiseen riittävät yhden ihmisen sormet, mitä sinänsä voi pitää terveen kehityksen tuloksena. Missiologi Ralph Winterin mukaan lähetystyö etenee pioneerivaiheesta vanhemmuusroolin kautta kumppanuuteen. Sitä seuraa osallistumisvaihe, jossa lähetysjärjestöjen tuki kohdentuu kansallisen kumppanin tärkeiksi kokemiin erityishaasteisiin, kuten media-, lapsi-, opiskelija- ja suurkaupunkityöhön. Monessa tapauksessa tällainen erityishaaste on myös lähetystyön liikkeelle saaminen.

Nyt kun kristillisyyden väestöllinen painopiste on jo eteläisellä pallonpuoliskolla, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että nämä nuoret seurakunnat ja kirkkokunnat kasvavat lähettäviksi yhteisöiksi. Seurakunnan perusolemushan on Jeesuksen sanojen mukaan toimia hänen todistajanaan koko maailmassa.

Vasta muutamat kirkot liikkeellä

Kolmisen vuotta sitten tehty tutkimus Afrikan Assemblies of God -helluntaikirkkojen parissa osoitti, että hieman alle puolella niistä on jonkunlainen lähetysorganisaatio. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa vastaava luku on 95 prosenttia.

Afrikan AG-kirkkojen merkittävimpiin lähettäjiin kuuluvat Nigerian ja Burkina Fason Assemblies of God -yhteisöt. Viimeksi mainittu on tehnyt kulttuurirajat ylittävää lähetystyötä omassa maassaan kymmenien eri etnisten ryhmien parissa mutta on lähettänyt työntekijöitä myös naapurimaihin ja muutamia jopa Eurooppaan asti. Yhteensä näissä tehtävissä on toiminut satoja ihmisiä.

Pohjoismaisten helluntailiikkeiden työn kautta syntyneiden afrikkalaiskirkkojen osalta vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tehty, mutta esimerkiksi Itä-Afrikassa tilanne ei ole kaukana AG:n luvuista. Lähetystyötä on tosin käynnistelty kyllä lähes joka yhteisössä, mutta lähettien määrät ovat edelleen pieniä.

Myönteistä on se, että näiden pohjoismaalaistaustaisen kirkkojen verkosto, East and Central Africa Pentecostal Association, on jo vuosia pitänyt lähetystyön edistämisen osana ohjelmaansa.

Suurten mahdollisuuksien manner

Afrikassa on valtava potentiaali lähetystehtävän suorittamiseen. Esimerkiksi Fidan kumppanikirkkojen joukossa on muutamia, joissa on miljoonia jäseniä (Etiopian Full Gospel -liike ja Kongon demokraattisen tasavallan CEPAC) sekä sellaisia, joissa jäseniä on puolesta miljoonasta miljoonaan.

Jokaisessa näissä yhteisössä on tuhansia paikallisseurakuntia, ja sama koskee esimerkiksi monien maiden Assemblies of God -kirkkoja.

Jos jokainen näistä paikallisseurakunnista lähettäisi edes yhden työntekijän, puhuttaisiin tuhansien lähettien lisäyksestä.

Edellä mainitut faktat tiedostaen Kenian Nairobissa valmistaudutaan Afrikan ensimmäiseen helluntailaiseen lähetyskongressiin. Marras-joulukuun vaihteessa pidettävän tapahtuman taustalla on kaksi globaalia helluntaiverkostoa eli Maailman Helluntaiyhteisö PWF sekä World Assemblies of God Fellowship ja molempien lähetyskomissiot. Kongressin käytännön
järjestelyistä vastaa Suomen helluntailiikkeen kumppaniyhteisö, Full Gospel Churches of Kenya.


Arto Hämäläinen

Kirjoittaja on Maailman Helluntaiyhteisön Pentecostal World Fellowshipin lähetyskomission puheenjohtaja.