Kohti kunnioituksen kulttuuria

”Pyydämme teitä, veljet, pitämään arvossa niitä, jotka keskuudessanne näkevät vaivaa, toimivat teidän johtajinanne Herran nimissä ja ojentavat teitä. Osoittakaa heille aivan erityistä kun­nioitusta ja rakkautta heidän työnsä vuoksi. Eläkää rauhassa keskenänne. Kehotamme teitä, veljet: ojentakaa kurittomia, rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja ja olkaa kaikkia kohtaan kärsivällisiä. Katsokaa, ettei kukaan maksa pahaa pahalla. Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille.” (1. Tess. 15:12–15.)

Seurakunnissa tulisi entistä enemmän keskittyä työn­tekijöiden, niin palkattujen kuin myös vapaaehtoisten, työhyvin­vointiin. Tämä tapahtuu muun muassa työntekijöiden vahvuuksien ja voimavarojen huomioimisella ja vahvistamisella. Seurakunnan ilmapiirin tulee olla kannustava ja rohkaiseva. Ilmapiiriä ovat rakentamassa kaikki seurakunnan jäsenet mutta erityisesti johtavassa asemassa olevat.

Tutkimukset osoittavat, että hyvin menestyvissä työyhteisöissä myönteiset ilmaisut ovat huomattavasti yleisempiä kuin kielteiset. Meidän tulee muistaa, että myönteinen asenne tarttuu ympäristöön yhtä hyvin kuin kielteinenkin, joten kylvetään
hyväntahtoista ilmapiiriä ympärillemme. Seurakunnan kannattaa tehdä suunnitelma hyvän puhumisen ja myönteisyyden edistämisestä seurakunnassa.

Ihmiset tärkeimpiä

Turvallinen seurakunta on sellainen, jossa uskaltaa harjoitella ja jopa epäonnistua palvelu­tehtävässä eikä silti tule hylätyksi vaan saa turvallista tukea ja voi sen avulla kehittyä tehtävässään.

Seurakunta toimii aina sillä kapasiteetilla ja niillä resursseilla, joita sillä on jäsenissään. Vaikka eri tehtävien tekeminen seurakunnassa on toiminnan kannalta erittäin tärkeää, ihminen on aina tärkeämpi kuin tehtävä. Rinnalla­kulkijoita ja taakan jakajia tarvitaan jokaisen työntekijän tueksi. Kaikki panostukset niin palkkasuhteessa toimivien kuin myös vapaaehtoisten hyvinvointiin ovat äärimmäisen tärkeitä ja koituvat koko seurakunnan parhaaksi.

Meidän tulee osoittaa arvostusta työntekijöitä kohtaan sanojen lisäksi myös konkreettisilla teoilla, kuten riittävällä palkkauksella ja huolehtimalla, että työntekijöillä on asianmukaiset työskentelyolosuhteet.

Kiitos ja anteeksi

Työhyvinvoinnin ja seurakunnan yleisen ilmapiirin parantaminen alkaa hyvin yksinkertaisista
asioista ja kristillisistä periaatteista.

Kaksi tärkeää sanaa ovat kiitos ja anteeksi. Kiitollisuuden ilmaiseminen voimaannuttaa koko seura­kuntaa ja luo hyvää ilmapiiriä, jossa aidosti arvostetaan toisiamme. Anteeksi antaminen ja pyytäminen tuo turvallisuutta keskinäiseen kanssakäymiseen ja
asioista sopimiseen.

Avoin ja rakentava palautekulttuuri estää ristiriitojen eskaloitumista hallitsemattomiksi kriiseiksi. Kuulluksi tulemisen kokemuksella on erittäin merkittävä hyvinvointia parantava vaikutus. Mikäli kaikki kokevat tulleensa kuulluiksi ja nähdyiksi, on suuri mahdollisuus myös löytää yhteinen rakentava ratkaisu vaikeisiinkin kysymyksiin. Kun­nioituksen kulttuuria tulee aktiivisesti harjoittaa ja kasvattaa seura­kunnan keskellä.

”Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne” (Room. 12:10).

Jyrki Alanko

Kirjoittaja on Help ry:n puheenjohtaja ja Hattulan Kotikirkon pastori.