Kaste on enemmän kuin symbolinen riitti

Dimitri Salminen. Kuva: Kaarina Lahtinen-Fagerholm
Dimitri Salminen. Kuva: Kaarina Lahtinen-Fagerholm
 Tänä keväänä kastettuja Dimitri Salmista ja Tommi Lindströmiä yhdistää se, että kummallekaan kasteen ottaminen ei ollut hetken päähänpisto.

Rovaniemeläinen Dimitri Salminen, 20, mietti uskonratkaisun tekemistä koko viime kesän. Syksyllä hän päätti lopullisesti sanoa Jeesukselle ”kyllä”.

Aluksi Salminen ei ajatellut kasteen ottamista ollenkaan, ja sen jälkeen hän arveli, ettei ole vielä kasvanut uskossaan tarpeeksi voidakseen tulla kastetuksi.

Salminen oli jo täyttynyt Pyhällä Hengelläkin, kun pastori talvella erään kokouksen jälkeen tuli kysymään kasteelle menemisestä. Se rohkaisi.

– Silloin ajattelin, että täytyy kai sitä kasteella käydä, kun Raamatussa niin sanotaan. Sen jälkeen, kun minut oli kastettu, ymmärsin, että aivan turhaan pitkitin asiaa: Jeesus on ristillä tehnyt kaiken puolestani, en voisi itsestäni tehdä parempaa. Armo on se, joka kantaa, Salminen kertoo.

– Koin pelastusvarmuuden ja rauha tuli sisimpääni. Enää en hätäillyt, olenko tarpeeksi hyvä.

Salminen oli kastettu vauvana luterilaisessa seurakunnassa. Niin oli myös lahtelainen Tommi Lindström. Uskovassa kodissa varttunut Lindström kasvoi jo lapsena sisälle uskoon, ja se on aina ollut luonnollinen osa hänen elämäänsä. Kristillisen kasteen olemus alkoi kuitenkin pohdituttaa viisikymppistä miestä pari vuotta sitten.

– Joku kysyi mielipidettäni asiasta, ja se herätti miettimään sitä, miten Paavalin opetus yhdestä kasteesta (Ef. 4:5) suhteutuu lapsikasteeseen. Viime syksynä erään vapaakirkollisen pastorin kanssa käymäni keskustelu sitten naksautti palikat kohdalleen; sain vastauksen kysymyksiini, Lindström toteaa.

”Siinä se oli”

Salmisen ja Lindströmin kasteet vastaavat monilta osin alkuseurakunnan kastekertomuksia, mutta myös eroavuuksia löytyy.

Eroavuuksista merkittävin on ajallinen viive. Ensimmäisten kristittyjen elämässä kaste tapahtui hyvin pian kääntymyksen jälkeen; kaste oli keskeinen osa kuultuun evankeliumiin annettua vastausta – lähes samaan tapaan kuin kädennosto ja syntisen rukouksen rukoileminen nykyajan evankeliointikokouksissa.

Yhteistä Salmisen, Lindströmin ja varhaisten kristittyjen kasteille on puolestaan juuri se, että myös Salmiselle ja Lindströmille kaste toimi uskonvastauksena: kastetta oli edeltänyt evankeliumin kuuleminen ja uskon syntyminen, ja upottamalla toimitettu kaste tapahtui henkilön omasta aloitteesta tai vähintäänkin hänen suostumuksestaan.

Julkinen, vahvasti vertauskuvallinen kastetapahtuma oli näkyvä merkki siitä, että ihminen oli kääntynyt kristityksi ja halusi sitoutua uuteen uskoonsa.

Tommi Lindströmin viimesyksyinen kastekeskustelu liittyi juuri tähän.

– Ymmärsin, että Raamatussa kaste on julkinen vihkiytyminen ja tunnustautuminen Jeesukseen. Siinä se oli. Eikä se ollut ollenkaan lakihenkistä.

Tärkeä tekstiyhteys

Edellä mainitut kasteen ulottuvuudet ovat osa myös esimerkiksi luterilaisessa ja katolisessa kirkossa toimitettavia aikuiskasteita.

Näiden kirkkojen kasteteologiassa on silti perinteisesti keskitytty enemmän niihin raamatunkohtiin, joissa kastetapahtuman yhteydessä mainitaan pelastuminen (1. Piet. 3:20–21), syntien anteeksiantamus (Ap. t. 2:38; 22:16; Hepr. 10:22), Kristukseen pukeutuminen (Gal. 3:27), vanhurskauttaminen (1. Kor. 6:11; Tit. 3:4–7), sisäinen uudistus ja uudestisyntyminen (Joh. 3:5; Tit. 3:4–7; Kol. 2:11–12; Room. 6:3–10) sekä Pyhän Hengen lahjan saaminen (Ap.t. 2:38).

Näitä jakeita tulkittaessa on tärkeää huomioida kyseisten kirjoitusten muu sisältö sekä tiedot niiden taustasta. Vain siten kastejakeetkin saavat oikean sisällön.

Esimerkiksi Roomalaiskirje, jossa Paavali liittää kasteen sisäiseen uudistukseen ja synnin vallasta vapautumiseen, on useimpien muiden Paavalin kirjeiden tavoin kirjoitettu henkilöille, joista vähintäänkin useimmat olivat kääntyneet Jeesuksen seuraajiksi aikuisina tai nuorina. Ajoituksellisten seikkojen lisäksi tämä käy ilmi heti kastemainintaa seuraavasta tekstijaksosta (Room. 6:16–23), jossa Paavali muistuttaa kuulijoitaan näiden entisestä paheellisesta elämästä.

Näiden taustatietojen vuoksi tähän ja käytännössä kaikkiin muihinkin edellä mainittuihin kastejakeisiin voidaan sisäänlukea vain sen verran ”sakramentalismia” kuin sitä evankeliumin kuulemisen kautta uskoon tulleen ja sen jälkeen kastetta itse pyytäneen henkilön kasteessa voi olla.

Pelastuksen kokonaisuus

Nykyaikaisessa raamatuntutkimuksessa ollaan hyvin yksimielisiä siitä, että kristityksi tuleminen ja pelastus muodostavat Uudessa testamentissa kokonaisuuden, johon sisältyy laaja joukko eri ulottuvuuksia: evankeliumin kuuleminen, usko Jeesukseen, katumus, kaste, syntien anteeksisaaminen, vanhurskauttaminen, uudestisyntyminen, uskon tunnustaminen, Pyhän Hengen lahjan saaminen ja kristittyjen yhteisöön eli Kristuksen ruumiiseen liittyminen.

Silti Raamatun teksteissä näistä ulottuvuuksista mainitaan yleensä kerrallaan vain osa. Teksteissä saatetaan puhua kasteesta ja syntien anteeksiantamuksesta mainitsematta esimerkiksi uskoa (kuten Pietari helluntaisaarnassaan, Ap. t. 2:38) tai pelastuksesta ja uskon tunnustamisesta mainitsematta kastetta ja katumusta (kuten Paavali Roomalaiskirjeessä, Room. 10:8–10).

Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että Uuden testamentin pelastusoppi olisi sekavaa, vaan siitä, että pelastuksen ”kokonaispaketti” oli varhaisille kristityille niin selvä, ettei sen jokaista kulmaa tarvinnut erikseen mainita – kaikki tiesivät niiden kuuluvan asiaan joka tapauksessa.

Tästä syystä Uudesta testamentista ei ole mahdollisuutta tislata erilleen vain kastetta ja pelastuksen lahjoja ja väittää kasteriitin tuottavan ne ikään kuin mekaanisesti ilman evankeliumin kuulemisen myötä syntynyttä henkilökohtaista uskoa. Toisaalta Raamatusta ei ole myöskään mahdollista poimia vain sisäistä uskonratkaisua ja pelastuksen lahjoja ja sivuuttaa kaste: Uusi testamentti ei tunne ajatusta kastamattomasta seurakunnan jäsenestä.

Tähän pelastuksen kokonaisuuteen viitataan myös Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdat -asiakirjassa: ”Jeesuksen asettama kaste liittyy Jumalan pelastustyöhön. –– Kaste on toimitettava uskoa tunnustavalle henkilölle –– Tämän vuoksi näemme, että raamatullinen kaste otetaan uskon ehdon toteuduttua eli kaste seuraa ihmiselle lahjoitettua uskoa.”

Näissä sanoissa voi kuulla painotettavan myös mahdollisimman tiivistä ajallista yhteyttä uskon syntymisen ja kasteen välillä.

Suomen kaltaisessa lapsikasteympäristössä monien kastettavien kasteelle meno viivästyy, koska asian jäsentäminen vaatii aikaa. Toisinaan viive voi kuitenkin johtua myös seurakunnasta: kastetilaisuuden järjestämiseen saattaa liittyä esteitä, ja joskus pidetään viisaana odottaa ennen kuin kiirehditään kastamaan esimerkiksi riippuvuuksista kärsineitä ihmisiä tai kovin pieniä lapsia.

Vaikka nämä syyt ainakin osin ovat ymmärrettäviä, viiveet hämärtävät Raamatussa kasteelle annettua merkitystä.

Voimakasta symboliikkaa

Monissa baptistisissa yhteisöissä kasteen tunnustautumisulottuvuutta on korostettu niin voimakkaasti, että toimituksen muut merkitykset ovat lähes unohtuneet. Tämä on johtanut siihen, että koko baptistista kastenäkemystä on kritisoitu sisällön ohuudesta ja ihmistekoisuudesta.

Baptistisessa opetuskirjallisuudessa on kuitenkin eritelty useita kastetapahtumaan liittyviä psykologisia ja hengellisiä vaikutuksia, jotka kenties antavat myös selitystä sille, miksi Jumala on valinnut juuri julkisen veteen upottamisen portiksi perheyhteytensä jäsenyyteen.

Ensimmäinen näistä liittyy kastetoimituksen vahvaan vertauskuvallisuuteen: etenkin upottamalla toteutettuna se havainnollistaa pelastuksen ja jumalasuhteen olemusta erinomaisesti. Ensinnäkin vesi itsessään viittaa aineena puhtaaksi pesemiseen. Toiseksi kasteessa henkilö itse ei ”kastaudu” vaan hänet kastetaan: hänen on jättäydyttävä kastajan käsivarsille aivan kuin uskova jää elämässään Jumalan armon ja pelastustyön varaan. Kolmanneksi kaste symboloi Kristuksen hautaamista ja ylösnousemusta, ja toimii siten eräänlaisena samastumisriittinä Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Siellä missä käytetään erillistä kastepukua, kasteelle menevät lisäksi astuvat kasteveteen ”lahjavaatteissa”, kaikesta omastaan riisuutuneena, mikä jälleen toimii kuvana uskosta ilman omia ansioita tai tekoja. Ja onpa kastepuku nähty myös eräänlaisena univormuna, joka todistaa Kristuksen vallan alla olemisesta sekä tähän asemaan kuuluvista valtuuksista.

Osa tästä havainnollisuudesta perustuu baptistisen kasteen fyysiseen kokemuksellisuuteen. Helluntaivaikuttaja Toivo Haapala kirjoittaa tästä kirjasessaan Miksi kasteelle? (Aikamedia, 2006):

”Samoin kuin Jumalaa, vettä ei voi ottaa haltuun. Samoin kuin Jumalaa, vettä voi vain koskettaa – ja antautua veden kosketettavaksi. Kasteessa astutaan veteen, otetaan askel syvemmälle, lopulta upottaudutaan, antaudutaan veden haltuun, annetaan veden vallata. Samoin kuin rakastava Jumala näkee kaiken, valaisee kaiken, tietää meidät läpikotaisin, samoin vesi, kun sille antaudumme, tietää ja tuntee jokaisen kehomme osan.”

Dimitri Salminen koki fyysisen kastetoimituksen hengellisesti hyvin puhuttelevana.

– Kun menin veden alle ja sitten sieltä nousin, tuli olo, että Jeesuksen veri puhdisti minut kokonaan joka paikasta. Tuntui, että olen kokonaan puettu Jumalan vanhurskauteen ja valkeuteen ja puhtauteen. Vaikka olin saanut synnit anteeksi jo aiemmin, kaste vahvisti ja konkretisoi sen, Salminen kertoo.

Uskoa varjeleva kiintopiste

Salmisen kokemuksesta välittyy myös toinen baptistisen kastetoimitukseen merkitys ja anti: uskon ja seurakuntasuhteen vahvistuminen.

Havainnollisuuden lisäksi tätä palvelee tilanteen julkisuus. Moni uskova on kokenut, miten kaste lujittaa suhdetta Jumalaan ja uskovien yhteisöön – vähän samalla tavalla kuin julkinen avioliittoon sitoutuminen syventää suhdetta puolisoon ja entisestään lisää tosissaan olemisen tuntua. Eikä tämä vaikutus ole kiinni todistajajoukon suuruudesta.

Kolmas merkitys liittyy edelliseen: kaste varjelee uskoa, sillä se toimii eräänlaisena rajapyykkinä entisen elämän ja kristityn uuden elämän välillä. Kaste Jeesuksen nimeen vakuuttaa koko maailmalle, että kastettava on uuden herran palvelija, hänellä on uusi identiteetti, hän on nyt Herran oma. Välirikko maailmalliseen elämäntapaan voimistuu.

Neljänneksi kastetoimituksen on nähty toimivan jälkikäteen yhtenä uskonelämän kiintopisteenä. Epäilysten, pettymysten ja tappioiden hetkellä kokemus Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastetuksi tulemisesta muistuttaa uskovalle, että Jumala on kutsunut hänet yhteyteensä ja että hän saa levätä armossa ja luottaa Jumalan aloittamaan työhön.

Tässä mielessä kastetta on verrattu muinaisten juutalaisten pystyttämiin kiviröykkiöihin, jotka rakennettiin jonkin Jumalan pelastusteon muistoksi (esimerkiksi Joos. 4:5—7). Näiden röykkiöiden tavoin kastekin muistuttaa uskovaa Jumalan teoista.

Jumalan kohtaamisen odotusta

Vaikka edellä mainitut asiat ovat vahvasti psykologisia ja osin yhteisöllisiä, ne eivät ole pelkästään sitä – onhan kyse Jumalan synnyttämästä uskosta. Kun Jumala puhuu symbolin kautta, se on hengellistä.

Silti maailmalla monissa baptistisissa yhteisöissä kastetoimitukseen liitetään myös muunlaisen hengellisen vaikutuksen odotusta. Tällöin tarkoitetaan vähintään sellaista Jumalan kohtaamisen ja siunauksen odottamista, jota liittyy ehtoollisen nauttimiseen. Aivan samoin kuin ehtoollisessa Jumalan uskotaan kasteessakin lähentävän uskovaa itseensä ja lahjoittavan tälle jotakin. Tämän siunauksen sisältöä ei kuitenkaan ole haluttu määrittää ennalta, sillä Kristuksen ajatellaan koskettavan ihmistä aina haluamallaan tavalla.

Itse asiassa olisi erikoista, jos kasteeseen ei uskottaisi liittyvän mitään kosketusta evankeliumiin ja Jumalan siunaukseen – onhan kyse Jumalan säätämästä asiasta.

- Kaste syvensi jumalasuhdettani, Tommi Lindström toteaa. Kasteasian työstäminen oli muutaman vuoden projekti, mies kertoo. Lapsesta asti uskossa ollut mies kastettiin Lahden helluntaiseurakunnassatammikuun viimeisenä sunnuntaina. Kuvat: Tommi Lindströmin albumi
- Kaste syvensi jumalasuhdettani, Tommi Lindström toteaa. Kasteasian työstäminen oli muutaman vuoden projekti, mies kertoo. Lapsesta asti uskossa ollut mies kastettiin Lahden helluntaiseurakunnassatammikuun viimeisenä sunnuntaina. Kuvat: Tommi Lindströmin albumi
Baptistien ja helluntailaisten muiden kirkkojen kanssa käymissä kansainvälisissä dialogeissa on todettu, että tällaisessa merkityksessä osa baptistisen kasteen harjoittajista voisi puhua kasteesta jopa ”armonvälineenä”. Siinä, kuinka paljon kasteeseen tällaista hengellistä vaikutusta liitetään, on baptististen yhteisöjen välillä kuitenkin merkittäviä eroja.

Käytännön kokemus osoittaa, että kastetoimitukseen voi toisinaan liittyä fyysisen kokemuksellisuuden lisäksi hengellinen kokemus tai armolahjojen toimintaa.

– Kastetilanteessa en kokenut mitään erityistä, mutta seuraavina viikkoina koin voimakasta hyvän olon tunnetta, jota en ollut kokenut aiemmin. Olin kuin pilvissä. Nyt ajattelen, että kaste syvensi jumalasuhdettani, Tommi Lindström kuvaa.

Kaiken takana Jumala

Entä kritiikki baptistisen kasteen ihmistekoisuudesta? Baptistisissa kirkoissa ollaan yhtä mieltä siitä, että pelastusprosessin alkaja ja toteuttaja on pohjimmiltaan Jumala: hän kutsuu Henkensä ja Sanansa kautta ihmistä pelastukseen, herättää synnintunnon, auttaa ymmärtämään Kristuksen armon, johtaa uskonratkaisuun ja kannattelee ihmisen uskoa koko elämän ajan.

Tässä mielessä mielenkiintoinen huomio on baptistisen kasteen esiintyminen uskonvanhurskausoppia alleviivaavassa Galatalaiskirjeessä. Kuten Roomalaiskirjeen tapauksessa, myös Galatalaiskirjeen vastaanottajien enemmistö oli todennäköisesti pääosin ensimmäisen sukupolven kristittyjä, jotka olivat aikuisena tai nuorena kastattaneet itsensä vastauksena kuulemaansa evankeliumiin. Evankeliumi oli siis ensin synnyttänyt heissä uskon, mitä seurasi kasteen ottaminen.

Silti apostoli mainitsee baptistisen kasteen lahjavanhurskauteen perustuvan uudenlaisen jumalasuhteen askelmana (Gal. 3:27). Paavalilla kasteeseen ei toisin sanoen liittynyt omavanhurskauden häivääkään.

Onko siis baptistien, helluntailaisten, kristinuskoon kääntyneiden maahanmuuttajien tai uskoon tulleiden ja kastetta pyytävien ateistiperheiden nuorten kaste jotenkin uskonvanhurskausopin vastainen, ihmistekoinen tai väärä? Ei ole.

Myöskään Tommi Lindström ja Dimitri Salminen eivät allekirjoita väitettä kasteesta jonkinlaisena omavanhurskauden tekona tai epäuskon ilmauksena.

– Raamatussa ihmistä kehotetaan kastattamaan itsensä. Kasteelle meneminen on luonnollisesti ihmisen teko, mutta kaste itsessään ei ole ihmistekoinen vaan Jumalan asettama, Lindström pohtii.

Kohti kiihkotonta

keskustelutapaa

Samalla kun Uusi testamentti ja muut varhaiset kristilliset tekstit antavat kaikki syyt pitää kiinni baptistisesta kastekäytännöstä ja edistää sen leviämistä, on muistettava, että nykyajan kirkollinen tilanne ei täysin vastaa alkuseurakunnan asetelmaa.

Suomessakin elää suuri joukko luterilaisia ja muiden kirkkojen uskonystäviä, joita edellä esitetty baptistinen kastenäkemys ei ainakaan vielä ole vakuuttanut. Ja silti Jumala toimii voimakkaasti heidän keskuudessaan.

Vähintäänkin tästä syystä aggressiivisten kastetaisteluiden soisi olevan menneisyyttä ainakin baptististen kirkkojen taholta. Omaa näkemystä voi puolustaa kiihkottakin ja ilman ylimielisyyttä.

Kristillisen Gospel Riders -moottoripyöräkerhon aktiivina Lindströmillä on jo pitkään ollut uskonystäviä kasteopetukseltaan erilaisista kirkoista. Eikä suhtautuminen muihin uskoviin muuttunut kasteen myötäkään.

– En edelleenkään katso ketään alas- enkä ylöspäin. Gospel Riderseissa me puhumme siitä, mikä meitä yhdistää: moottoripyöristä ja Kristuksesta, Lindström toteaa.


Heikki Salmela


Mallia sataluvun seurakunnilta

Useimpien suomalaisten vapaakristillisten yhteisöjen kastekäytäntö poikkeaa Uuden testamentin tavasta kastaa uskovat välittömästi kääntymyksen jälkeen. Sen sijaan yhtymäkohtia löytyy toisen vuosisadan seurakuntien kanssa. Tuolloin baptistinen kastenäkemys oli edelleen vallitseva, mutta kastetta edeltävän kasteopetuksen rooli korostui.

Tätä kehitystä kuvataan teoksessa Johdatus varhaisen kirkon teologiaan (Kirjapaja, 2005):

”Kastettavan kannalta kaste oli vastaus sanomaan, jonka oli vastaanottanut. Kirkon teologian kannalta kaste oli paljon enemmän. Oli tarpeen kertoa kastettavalle, mitä kaikkea kaste ja sen jälkeen nautittava eukaristia ovat. Syntyi kaste- eli katekumeeniopetuksen tarve (katekumeenilla tarkoitettiin kasteoppilasta). Koska opetus vei aikaa, kristillisen sanoman vastaanottamisen ja kastehetken väliin jäi jatkuvasti kasvava ajanjakso. Uskosta suoraan kasteeseen johtanut tie piteni vuosisatojen kuluessa niin, että 200-luvulla mainitaan peräti kolmevuotinen opetusjakso ennen kastetta.”

Vallitsevaksi kastekäytännöksi myöhemmin muodostunutta vastasyntyneiden lasten kastamista alkoi nykytutkimuksen mukaan esiintyä vähitellen vasta toisen vuosisadan loppupuolella. Näin on päätelty muun muassa kirkkoisä Tertullianuksen noin vuoden 200 aikoihin julkaisemasta kastekirjasta, jossa hän erikseen kieltää tuomasta pieniä lapsia kasteelle ja kehottaa kastamaan heidät vasta, kun he ovat kasvaneet ja heille on opetettu, mistä kasteessa on kysymys.

Baptistinen kaste toisin sanoen säilyi varhaisessa kristikunnassa vielä pitkään sen jälkeen, kun ensimmäinen lähetysvaihe oli jäänyt taakse ja kristilliset yhteisöt olivat vakiintuneet. Edes Uuden testamentin maininnat perhekuntakasteista, joihin lapsikasteen kannattajat ovat perinteisesti vedonneet, eivät himmennä tätä kuvaa.

Jossakin yhteyksissä baptistisen kastenäkemyksen ongelmana on pidetty sitä, missä iässä uskovassa kodissa kasvanut, uskoa ilmaiseva lapsi olisi paras kastaa. ”Ongelma” ei kuitenkaan ole uusi: saman kysymyksen kanssa elettiin varhaisessa kristikunnassa vielä pitkään apostolisen ajan jälkeenkin.


Kommentti:

Maallistuminen yhteisenä haasteena

Baptistisissa liikkeissä lapsikastekäytäntöä on toisinaan kritisoitu sillä, että se näyttää johtavan sylilapsia kastavan kirkkokunnan maallistumiseen – tilanteeseen, jossa suurin osa kastetuista elää seurakuntayhteyden ulkopuolella eikä usko yhteisön tunnustuksen mukaisesti. Näin näyttäisi tapahtuneen yleisesti ainakin länsimaiden suurissa protestanttikirkoissa.

 

Silti maallistumisen haaste ei ole vain lapsikastekirkkojen ongelma: nimikristillisyyttä esiintyy myös baptistista kastetta toteuttavissa yhteisöissä. Ja valitettavasti myös Suomessa.

 

Ekumeenisissa yhteyksissä on terveellisesti todettu, että kaikilla kirkoilla on parannettavaa kristillisessä kasvatuksessa. Myös niiden, jotka ovat kerran todistaneet uskostaan kasteellaan, on kasvettava uskossaan.

 

Siinäpä haastetta yhteisöjen opetusviran haltijoille.

 

Mitä itse kasteen merkityksen ymmärtämiseen tulee, baptistisissa liikkeissä sitä olisi mahdollista vahvistaa jo pelkästään sanoittamalla kastetoimituksen rikasta symboliikkaa. Mitä luontevin ympäristö tähän on juuri kastejumalanpalvelus.

 

Heikki Salmela



Opetus
40/201

Opetus10.4.2024 | Wosenu-Bacha Dandena


1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder
En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Opetus27.3.2024 | Samuel Tedder


Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela
Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala
Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024
Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala
Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Opetus14.2.2024 | Maarit Eronen

Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen
Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart
Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Opetus11.1.2024 | Christian Knorr


Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus5.1.2023 | Christian Knorr, Friedhelm Holthuis


Raamatussa kuvataan useita ajanjaksoja, jolloin ihmiset joko ryhmänä tai yksilöinä erottautuivat keskittymään Jumalaan ja omistautumaan...
Opetus4.1.2023 | Juan ja Katja Castillo

Palstalla vastataan kerran kuussa lasten teologisiin kysymyksiin.



Miksi Jeesuksen piti kuolla? – Iisak, 8 v.
Miksi J...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio
Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Opetus5.12.2023 | Anssi Tiittanen


Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi.
Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Opetus21.11.2023

Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus15.11.2023 | Elina Rautio

Kuuntele opetuskirjoitukseen liittyvä lyhyt videoalustus tästä.



Varmasti jokainen uskova on kokenut elämässään vaiheita, joll...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen
Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala
Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus1.11.2023 | Juan & Katja Castillo, Lari Launonen, Miika Tolonen


Miksi Jeesus loi kivun? – Lukas, 4 v.

Kipu on elimistön tapa hälyttää, että jokin on vikana. Ju...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila
Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri.
...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi
Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen
Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus1.10.2023 | Juan ja Katja Castillo


Miten Jeesus voi olla niin ihmeellinen? – Beata, 7 v.

No niinpä, Beata! Jeesus on tyyppinä parasta, mitä meille ihmisille on annettu. J...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen
Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen
Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi
On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus5.9.2023 | Miika Tolonen, Lari Launonen


Miika ja Lari ovat isiä, raamattukoulun opettajia ja teologian tohtoreita (eli ovat opiskelleet paljon Raamattua). He vastaavat mielellään...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola
Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023
Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela
Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023
Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusMilka Peltomäki | 23.7.2023


IK-opiston opettajat väläyttivät mielenkiintoisimpia nostoja kursseiltaan Juhannuskonferenssin vieraille. Opiston Areenalla pääsi seuraamaan lyhyitä nä...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023
Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn
Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
OpetusMartti Ahvenainen | 10.6.2023

Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
OpetusDavid Koontz | 1.6.2023

Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusKatja Castillo (10.5.2023)
Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta, ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa.1
Sananlaskujen kirjan ensimmäisestä luvussa...
OpetusTanja Närhi
Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
OpetusHarri Kröger


(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi
(11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi
Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
OpetusMatti Kankaanniemi (29.3.2023)


Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela
Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi
(16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
OpetusVille Kalaniemi


(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen
(1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela
(22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi
Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen
(2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela
Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio
Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas?
Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen
(30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen
Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen
The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
OpetusNina Kakriainen


Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen
Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
OpetusSara Saarela


Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
OpetusJyrki Palmi


Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
OpetusLari Launonen


Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl
Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen
Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela
Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
OpetusJanne Saarela


Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen
Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen
Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen
Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren
Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen
Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts
Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen
Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä
Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen
Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto
Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki
Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio
Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä
Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen
Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen
Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio
”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela
Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
OpetusPekka Havupalo

Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.

Aktiivijäseniä
...
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen.
Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusSydän.



Siellä se pompottaa hellittämättä sisällämme, päivin ja öin, ilman pieninta...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka kautta Jumala hallitsee.

...
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana.
I...
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja
Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja