Jyrki Palmi: Seurakunta ja sen merkitys arvoyhteisönä

Seurakuntaelämän tärkeät arvot

Aaltonen & Junkkarin (1999) mukaan arvoja pohditaan lähes kaikissa organisaatioissa, niin suurissa yhtiöissä, verotoimistoissa, ministeriöissä ja seurakunnissa kuin urheiluseuroissa ja oppilaitoksissa. Kaikilla näillä on omat erityispiirteensä, mutta pääkysymykset säilyvät samanlaisina organisaatiosta toiseen: Mitä pidämme tärkeinä? Mitä tahdomme?

 

Seurakunnan arvot nousevat pääsääntöisesti Raamatusta ja niistä puhutaan jumalanpalveluksissa paljon. Kaikki eivät tietenkään osaa hahmottaa, milloin puhe on juuri arvoista. Kuitenkin koska arvot ovat usein esillä seurakunnan opetuksessa, se osoittaa, että arvot ja asioiden arvoperusteinen luokittelu on ihmisille ja seurakunnan opettajille tärkeää. Turusen mukaan (1993) juuri se, että arvoja pidetään usein esillä, osoittavat niiden olevan tärkeitä kyseiselle yhteisölle.

 

 

Seurakunta arvoyhteisönä

Seurakunta, jos mikä, on arvoyhteisö. Sen erityishaasteena kuitenkin on saada yhteisön arvot vaikuttamaan yksilötasolla. Vaikka yksilöt vakuuttavat noudattavansa organisaation arvoja, heidän käytöksensä saattaa silti viestiä muusta. Schein (1992) on todennut, että mikäli organisaation määrittelemät arvot eivät vastaa organisaatiokäyttäytymistä, on mahdollista, ettei arvoilla ole mitään tekemistä organisaation todellisen tilanteen kanssa. Tällöin arvot saattavat sen sijaan heijastaa esimerkiksi niitä tavoitteita, joita organisaatiolla on tulevaisuuden suhteen. Tällaisiin tilanteisiin seurakunnassa joudutaan aika usein, onhan kysymys ihmisyydestä ja siinä onnistumisesta.

 

Arvoristiriita tulee räikeimmin esiin sellaisissa tapauksissa, joissa joku seurakunnan jäsen on julkisesti toiminut seurakunnan arvojen vastaisesti. Tällaisissa tapauksissa seurakunnan johto joutuu usein selittämään arvojen vastaista käyttäytymistä jopa median edessä.

 

Kristilliset arvot ja ihanteet koetaan usein olevan niin korkeat, että ihminen ei aina kykene niitä noudattamaan. Onneksi kuitenkin seurakunnalla on käytössään voimakas arvo nimeltään armo. Armo palauttaa kristityn vaelluksensa alkulähteille ja uudelleen aloittamiseen.

 

 

Ihanteet

Kristillinen opetus pitää sisällään paljon ihanteita. Käsitteeseen arvo voidaankin liittää muutamia muita käsitteitä, jotka muistuttavat arvoja. Muun muassa arvostuksilla, ihanteilla ja hyveillä on paljon yhtymäkohtia arvojen kanssa. Suhteessa edellä mainittuihin arvo on yläkäsite, jota on määritelty monin eri tavoin. Aaltosen ja Junkkarin (1999) mukaan käsite arvo voidaan määritellä muun muassa seuraavasti:

– arvo on asia, jota pidämme tärkeänä 


– arvot ovat valintoja

– arvo on merkitys, jonka asia saa täyttäessään tarpeen

– arvo on vakaumus siitä, millaiset päämäärät ovat parempia kuin toiset


– arvot ovat yleisiä taipumuksia pyrkiä tiettyihin päämääriin

– arvo on kyky sanoa ei asioille, joita olisi mukava tehdä ja kyllä asioille, joiden toteutuminen on epämukavaa

– arvot ankkuroituvat sekä järkeen että tunteisiin

– yritysten ja yhteisöjen tasolla arvot ovat yhteisön tahtotila.

 

 

Yhteiskunnan arvot vs. seurakunnan arvot

Yhteiskunnassa tapahtuvat murrokset saavat arvokeskustelun käymään seurakunnassakin vilkkaana. Joudumme pohtimaan esimerkiksi sitä, kuinka suhtaudumme vapauteen toteuttaa seksuaalisuutta.

 

Tällainen arvokeskustelu on kuitenkin usein varsin hämmentävää, eikä aina ole helppoa määritellä sitä, mistä arvoissa todella on kyse. Turunen (1993) kysyykin, onko niillä jotain muita päämääriä? Siksi niiden olemassaolo voitaisiin jopa perustellusti kyseenalaistaa. Arvojen olemassaolo edellyttääkin aina jonkinlaisen kokijan tai arvojen asettajan, jonka kautta arvoja voidaan selittää. Koska siis on olemassa kristilliset arvot ja niiden vastakkaiset arvot, on tärkeää, että seurakunta määrittelee omat arvonsa ja vahvistaa niitä.

 

Aaltosen, Heiskasen ja Innasen (2003) mukaan arvot ovat peruuttamaton osa organisaatioita. Ne ovat merkittävä osa identiteettiä yhdessä mission, strategian ja vision kanssa. Arvojen määrittelyyn on olemassa muun muassa seuraavanlaisia syitä: Maailma on tullut monimutkaiseksi ja voidaksemme edes jollakin tavalla hallita tätä moninaisuutta ihmisten on etsittävä joitakin yksinkertaisia määrittelyjä, joihin voidaan viime kädessä nojautua.

 

Lisäksi arvoja määritellään uudestaan länsimaisen yhteiskunnan siirtyessä rationalistismekanistisesta maailmankuvasta kohti moninaisempaa tulkintaa.

Arvot eivät Åbergin (2000) mukaan ole tuontitavaraa, vaan ne kumpuavat kulttuurisesta perimästä. Kaikilla organisaatioilla on olemassa joitakin tiettyjä arvoja huolimatta siitä, onko niitä erikseen määritelty vai ei.

 

Arvot ovat osa kulttuuria, ja ne muokkautuvat organisaation oman toiminnan myötä. Arvojen puuttuminen tai niiden epäjohdonmukaisuus voi aiheuttaa epäselvyyksiä seurakuntalaisten kohtelussa. Tämä taas johtaa seurakunnan huonoon yhteisökuvaan ja ristiriitoihin. Arvot ovat tärkeitä myös siksi, että ne muodostavat eräänlaisen kivijalan, johon organisaation työntekijä ja tässä tapauksessa seurakunnan johtajat voisivat tukeutua. Ilman arvoja seurakunnan työntekijöiltä puuttuu alusta, johon he voivat kiinnittyä ja jonka pohjalta he voivat opettaa ja tehdä valintoja työtä suunniteltaessa. Juholinin (1999) mukaan arvot muodostavatkin perustan organisaation johtamiselle.

 

 

Tyypilliset arvot

Yritysten ja organisaatioiden arvot ovat monesti samankaltaisia ja hengeltään hyvin yleviä. Tyypillisiä organisaatioarvoja ovat muun muassa luottamus, avoimuus, oikeudenmukaisuus, asiakaslähtöisyys, läpinäkyvyys, tuloksellisuus jne.

 

Nämä kaikki ovat arvoja, joka ohjaavat organisaation toimintaa. Vaikka seurakunnassa ovat tietyt raamatulliset perusarvot, niin toimintaa ohjaavat arvot olisi hyvä uudistaa aina kulloisenkin voimassa olevan strategian mukaisesti. Nuo arvot voivat olla niitä arvoja, jotka seurakunnalle ovat tärkeitä juuri siinä ajassa ja siinä tilanteessa.

Jyväskylän helluntaiseurakunnan arvot Näky 2019 –strategiassa ovat: osallisuus, uudistuminen, turvallisuus, uskollisuus ja rakkaus.

 

 

Arvojen toteutumisen haasteellisuus

Seurakunnassa olisi hyvä käydä arvokeskustelua. Arvot olisi hyvä tulla esiin seurakunnan opetuksessa ja saarnoissa, mutta niiden pohjalta voitaisiin järjestää jopa erillisiä keskustelutilaisuuksia.

 

Kuten Aaltonen (2003) toteaa, arvokeskustelu voi toisinaan epäonnistua kaikista hyvistä aikomuksista ja suunnitelmista huolimatta. Suurin virhe tehdään silloin, jos arvot jätetään teorian asteelle mappeihin ja muistioihin, eikä niiden edistämiseksi organisaation sisällä tehdä työtä. Arvojen toteutumisessa saattaa kuitenkin ilmetä ongelmia myös myöhemmässä vaiheessa.

 

 

Arvokeskustelun epäonnistuminen

Organisaation arvoja ei tulisi lähestyä liian suoraviivaisesti ja rationaalisesti. Arvojen määrittelyksi ei riitä se, että seurakunnan johto valitsee mukavia sanoja, joiden pohjalta arvot rakennetaan. Tällaisessa tilanteessa arvokeskusteluun ei tule syvyyttä eikä todellista kosketuspintaa, sillä silloin valitut arvot eivät heijasta sitä, mitä seurakunnassa todella tapahtuu ja millaiset asiat ovat juuri nyt toiminnalle tärkeitä.

 

Arvokeskustelun tulisikin Aaltosen (2003) mukaan lähteä nimenomaan sellaisista arvoista, jotka seurakunnan/organisaation jäsenet voisivat kokea omikseen.

 

Myös kiireellä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia arvoprosessin onnistumiseen. Mikäli seurakunnan/organisaation arvoprosessiin ryhdytään samanlaisella kiireellä kuin muuhunkin toimintaan, eivät tulokset ole välttämättä kovin hyviä. Arvokeskusteluun ei tarvitse varata määrättömästi aikaa, mutta suunnitelmallisesti loppuun saakka viety arvokeskustelu voi olla organisaatiolle mittava voimavara. Se sitouttaa jäsenet yhteiseen päämäärään ja yhteisiin arvoihin.

 

Kuten Aaltonen edelleen toteaa (2003), arvot eivät saa myöskään jäädä liian irrallisiksi organisaation strategiasta ja muista määrittelyistä, vaan niiden tulisi kulkea käsi kädessä koko toiminnan kanssa. Siksi seurakunnassakin tulisi jatkuvasti huolehtia siitä, että ollaan tietoisia, mikä arvojen rooli on seurakunnan toiminnan kannalta.

 

 

Organisaatiosta kohoavat arvo-ongelmat

Organisaation arvot eivät välttämättä vastaa aina sitä todellisuutta, jonka mukaan organisaatio toimii. Near, Baucus & Miceli (1993) ovat listanneet kolme todennäköistä syytä tähän.

 

Yhden teorian mukaan organisaation arvot perustuvat organisaation historiaan. Mikäli arvojen määrittelystä on kulunut huomattavasti aikaa ja organisaatio on kokenut tämän jälkeen merkittäviä muutoksia, eivät arvot välttämättä vastaa organisaation toiminnan nykytilaa.

 

Toisen selityksen mukaan kyse ei ole ajasta, vaan siitä, että kaikilla organisaation työntekijöillä ei ole samanlaista tietoa arvoista. Tämä selitys korostaa viestinnän merkitystä työntekijöiden sitouttamisessa arvojen mukaiseen toimintaan.

 

Kolmas syy arvoristiriidoille voi piillä siinä, että organisaation rakenne tai sen toimintatavat eivät yksinkertaisesti tue organisaation asettamia arvoja. Mikäli organisaatiokulttuuri ja arvot ovat selkeässä ristiriidassa keskenään, arvot jäävät vaille perustelua eikä niitä koeta merkityksellisiksi.

 

Jyväskylän helluntaiseurakunnassa on viime vuosina koettu monia rakenteellisia ja konkreettisia organisaatiomuutoksia (uskonnolliseksi yhdyskuntaseurakunnaksi muodostuminen, uusi kirkkorakennushanke jne.) Tästä syystä uusien arvojen määrittely lienee paikallaan lähitulevaisuudessa. Nyt saattaisi olla aika siirtyä murrosvaiheen arvoista pysyvämpiin perusarvoihin.

 

 

Suomen evankelisluterilaisen kirkon arvot

Kirkon arvot on määritelty Kohtaamisen kirkko -strategiassa 2020. Kirkon arvot ovat
• Usko – Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta.
• Toivo – Jeesuksen lupaus tulevaisuudesta tuo toivon.
• Rakkaus – Pyhä Henki rohkaisee meitä rakastamaan toisiamme.

Määritelmä: ”Arvot yhdistävät kirkkoa. Ne määrittävät kirkon jäseninä ja ohjaavat valintoja ja työtä. Ne ohjaavat silloin, kun ratkaistaan pieniä ja suuria asioita ilman täsmällisiä ohjeita.

Kirkon arvot ovat samat joka suuntaan. Niiden tulee ohjata niin kirkon sisäistä elämää kuin suhteita ulospäin. Arvokeskustelun tulee olla jatkuvaa kirkon kaikilla tasoilla. Kirkon tulee tukea yhteiskunnallista keskustelua arvoista ja niiden merkityksestä.”

Suomen evankelisluterilaisen kirkon arvokeskustelua olemme saaneet nähdä viime vuosina runsaasti mediassa. Kirkko on onnistunut hyvin arvokeskustelun ylläpitämisessä esimerkiksi oikeudenmukaisuuskysymyksissä ja pakolaisten kohtelussa. Toisaalta on herännyt kysymys, onko evankelisluterilainen kirkko liiaksikin keskittynyt arvokeskusteluun varsinaisen evankeliumin julistamisen sijasta.

 


Jyrki Palmi


Kirjoittaja on Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtaja, MTh ja pastori. 

 

 

 

 

 

Lähteet:

 

Aaltonen, T., Heiskanen, E. & Innanen, P. 2003. Arvot yksilön ja työyhteisön kehittäjänä. Helsinki: WSOY.

Aaltonen, T. & Junkkari, L. 1999. Yrityksen arvot ja etiikka. Helsinki: WSOY.

Juholin, E. 1999. Sisäinen viestintä. Helsinki: Inforviestintä Oy.

Near, P. J., Baucus, M. S. & Miceli, M. P. 1993. The Relationship Between Values and Practice. Organizational Climates for Wrongdoing. Administration & Society, 25, 204–226.

Salmela, J. Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Viestintätieteiden laitos. Yhteisöviestintä 2005.

Schein, E. H. 1987. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Suom. R. Liljamo & A. Miettinen. Espoo: Weilin+Göös.

Turunen, K. E. 1993. Arvojen todellisuus. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Åberg, L. 2000. Viestinnän johtaminen. Helsinki: Inforviestintä Oy.



Teema
5

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan