Jyrki Palmi: Seurakunta ja sen merkitys arvoyhteisönä

Seurakuntaelämän tärkeät arvot

Aaltonen & Junkkarin (1999) mukaan arvoja pohditaan lähes kaikissa organisaatioissa, niin suurissa yhtiöissä, verotoimistoissa, ministeriöissä ja seurakunnissa kuin urheiluseuroissa ja oppilaitoksissa. Kaikilla näillä on omat erityispiirteensä, mutta pääkysymykset säilyvät samanlaisina organisaatiosta toiseen: Mitä pidämme tärkeinä? Mitä tahdomme?

 

Seurakunnan arvot nousevat pääsääntöisesti Raamatusta ja niistä puhutaan jumalanpalveluksissa paljon. Kaikki eivät tietenkään osaa hahmottaa, milloin puhe on juuri arvoista. Kuitenkin koska arvot ovat usein esillä seurakunnan opetuksessa, se osoittaa, että arvot ja asioiden arvoperusteinen luokittelu on ihmisille ja seurakunnan opettajille tärkeää. Turusen mukaan (1993) juuri se, että arvoja pidetään usein esillä, osoittavat niiden olevan tärkeitä kyseiselle yhteisölle.

 

 

Seurakunta arvoyhteisönä

Seurakunta, jos mikä, on arvoyhteisö. Sen erityishaasteena kuitenkin on saada yhteisön arvot vaikuttamaan yksilötasolla. Vaikka yksilöt vakuuttavat noudattavansa organisaation arvoja, heidän käytöksensä saattaa silti viestiä muusta. Schein (1992) on todennut, että mikäli organisaation määrittelemät arvot eivät vastaa organisaatiokäyttäytymistä, on mahdollista, ettei arvoilla ole mitään tekemistä organisaation todellisen tilanteen kanssa. Tällöin arvot saattavat sen sijaan heijastaa esimerkiksi niitä tavoitteita, joita organisaatiolla on tulevaisuuden suhteen. Tällaisiin tilanteisiin seurakunnassa joudutaan aika usein, onhan kysymys ihmisyydestä ja siinä onnistumisesta.

 

Arvoristiriita tulee räikeimmin esiin sellaisissa tapauksissa, joissa joku seurakunnan jäsen on julkisesti toiminut seurakunnan arvojen vastaisesti. Tällaisissa tapauksissa seurakunnan johto joutuu usein selittämään arvojen vastaista käyttäytymistä jopa median edessä.

 

Kristilliset arvot ja ihanteet koetaan usein olevan niin korkeat, että ihminen ei aina kykene niitä noudattamaan. Onneksi kuitenkin seurakunnalla on käytössään voimakas arvo nimeltään armo. Armo palauttaa kristityn vaelluksensa alkulähteille ja uudelleen aloittamiseen.

 

 

Ihanteet

Kristillinen opetus pitää sisällään paljon ihanteita. Käsitteeseen arvo voidaankin liittää muutamia muita käsitteitä, jotka muistuttavat arvoja. Muun muassa arvostuksilla, ihanteilla ja hyveillä on paljon yhtymäkohtia arvojen kanssa. Suhteessa edellä mainittuihin arvo on yläkäsite, jota on määritelty monin eri tavoin. Aaltosen ja Junkkarin (1999) mukaan käsite arvo voidaan määritellä muun muassa seuraavasti:

– arvo on asia, jota pidämme tärkeänä 


– arvot ovat valintoja

– arvo on merkitys, jonka asia saa täyttäessään tarpeen

– arvo on vakaumus siitä, millaiset päämäärät ovat parempia kuin toiset


– arvot ovat yleisiä taipumuksia pyrkiä tiettyihin päämääriin

– arvo on kyky sanoa ei asioille, joita olisi mukava tehdä ja kyllä asioille, joiden toteutuminen on epämukavaa

– arvot ankkuroituvat sekä järkeen että tunteisiin

– yritysten ja yhteisöjen tasolla arvot ovat yhteisön tahtotila.

 

 

Yhteiskunnan arvot vs. seurakunnan arvot

Yhteiskunnassa tapahtuvat murrokset saavat arvokeskustelun käymään seurakunnassakin vilkkaana. Joudumme pohtimaan esimerkiksi sitä, kuinka suhtaudumme vapauteen toteuttaa seksuaalisuutta.

 

Tällainen arvokeskustelu on kuitenkin usein varsin hämmentävää, eikä aina ole helppoa määritellä sitä, mistä arvoissa todella on kyse. Turunen (1993) kysyykin, onko niillä jotain muita päämääriä? Siksi niiden olemassaolo voitaisiin jopa perustellusti kyseenalaistaa. Arvojen olemassaolo edellyttääkin aina jonkinlaisen kokijan tai arvojen asettajan, jonka kautta arvoja voidaan selittää. Koska siis on olemassa kristilliset arvot ja niiden vastakkaiset arvot, on tärkeää, että seurakunta määrittelee omat arvonsa ja vahvistaa niitä.

 

Aaltosen, Heiskasen ja Innasen (2003) mukaan arvot ovat peruuttamaton osa organisaatioita. Ne ovat merkittävä osa identiteettiä yhdessä mission, strategian ja vision kanssa. Arvojen määrittelyyn on olemassa muun muassa seuraavanlaisia syitä: Maailma on tullut monimutkaiseksi ja voidaksemme edes jollakin tavalla hallita tätä moninaisuutta ihmisten on etsittävä joitakin yksinkertaisia määrittelyjä, joihin voidaan viime kädessä nojautua.

 

Lisäksi arvoja määritellään uudestaan länsimaisen yhteiskunnan siirtyessä rationalistismekanistisesta maailmankuvasta kohti moninaisempaa tulkintaa.

Arvot eivät Åbergin (2000) mukaan ole tuontitavaraa, vaan ne kumpuavat kulttuurisesta perimästä. Kaikilla organisaatioilla on olemassa joitakin tiettyjä arvoja huolimatta siitä, onko niitä erikseen määritelty vai ei.

 

Arvot ovat osa kulttuuria, ja ne muokkautuvat organisaation oman toiminnan myötä. Arvojen puuttuminen tai niiden epäjohdonmukaisuus voi aiheuttaa epäselvyyksiä seurakuntalaisten kohtelussa. Tämä taas johtaa seurakunnan huonoon yhteisökuvaan ja ristiriitoihin. Arvot ovat tärkeitä myös siksi, että ne muodostavat eräänlaisen kivijalan, johon organisaation työntekijä ja tässä tapauksessa seurakunnan johtajat voisivat tukeutua. Ilman arvoja seurakunnan työntekijöiltä puuttuu alusta, johon he voivat kiinnittyä ja jonka pohjalta he voivat opettaa ja tehdä valintoja työtä suunniteltaessa. Juholinin (1999) mukaan arvot muodostavatkin perustan organisaation johtamiselle.

 

 

Tyypilliset arvot

Yritysten ja organisaatioiden arvot ovat monesti samankaltaisia ja hengeltään hyvin yleviä. Tyypillisiä organisaatioarvoja ovat muun muassa luottamus, avoimuus, oikeudenmukaisuus, asiakaslähtöisyys, läpinäkyvyys, tuloksellisuus jne.

 

Nämä kaikki ovat arvoja, joka ohjaavat organisaation toimintaa. Vaikka seurakunnassa ovat tietyt raamatulliset perusarvot, niin toimintaa ohjaavat arvot olisi hyvä uudistaa aina kulloisenkin voimassa olevan strategian mukaisesti. Nuo arvot voivat olla niitä arvoja, jotka seurakunnalle ovat tärkeitä juuri siinä ajassa ja siinä tilanteessa.

Jyväskylän helluntaiseurakunnan arvot Näky 2019 –strategiassa ovat: osallisuus, uudistuminen, turvallisuus, uskollisuus ja rakkaus.

 

 

Arvojen toteutumisen haasteellisuus

Seurakunnassa olisi hyvä käydä arvokeskustelua. Arvot olisi hyvä tulla esiin seurakunnan opetuksessa ja saarnoissa, mutta niiden pohjalta voitaisiin järjestää jopa erillisiä keskustelutilaisuuksia.

 

Kuten Aaltonen (2003) toteaa, arvokeskustelu voi toisinaan epäonnistua kaikista hyvistä aikomuksista ja suunnitelmista huolimatta. Suurin virhe tehdään silloin, jos arvot jätetään teorian asteelle mappeihin ja muistioihin, eikä niiden edistämiseksi organisaation sisällä tehdä työtä. Arvojen toteutumisessa saattaa kuitenkin ilmetä ongelmia myös myöhemmässä vaiheessa.

 

 

Arvokeskustelun epäonnistuminen

Organisaation arvoja ei tulisi lähestyä liian suoraviivaisesti ja rationaalisesti. Arvojen määrittelyksi ei riitä se, että seurakunnan johto valitsee mukavia sanoja, joiden pohjalta arvot rakennetaan. Tällaisessa tilanteessa arvokeskusteluun ei tule syvyyttä eikä todellista kosketuspintaa, sillä silloin valitut arvot eivät heijasta sitä, mitä seurakunnassa todella tapahtuu ja millaiset asiat ovat juuri nyt toiminnalle tärkeitä.

 

Arvokeskustelun tulisikin Aaltosen (2003) mukaan lähteä nimenomaan sellaisista arvoista, jotka seurakunnan/organisaation jäsenet voisivat kokea omikseen.

 

Myös kiireellä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia arvoprosessin onnistumiseen. Mikäli seurakunnan/organisaation arvoprosessiin ryhdytään samanlaisella kiireellä kuin muuhunkin toimintaan, eivät tulokset ole välttämättä kovin hyviä. Arvokeskusteluun ei tarvitse varata määrättömästi aikaa, mutta suunnitelmallisesti loppuun saakka viety arvokeskustelu voi olla organisaatiolle mittava voimavara. Se sitouttaa jäsenet yhteiseen päämäärään ja yhteisiin arvoihin.

 

Kuten Aaltonen edelleen toteaa (2003), arvot eivät saa myöskään jäädä liian irrallisiksi organisaation strategiasta ja muista määrittelyistä, vaan niiden tulisi kulkea käsi kädessä koko toiminnan kanssa. Siksi seurakunnassakin tulisi jatkuvasti huolehtia siitä, että ollaan tietoisia, mikä arvojen rooli on seurakunnan toiminnan kannalta.

 

 

Organisaatiosta kohoavat arvo-ongelmat

Organisaation arvot eivät välttämättä vastaa aina sitä todellisuutta, jonka mukaan organisaatio toimii. Near, Baucus & Miceli (1993) ovat listanneet kolme todennäköistä syytä tähän.

 

Yhden teorian mukaan organisaation arvot perustuvat organisaation historiaan. Mikäli arvojen määrittelystä on kulunut huomattavasti aikaa ja organisaatio on kokenut tämän jälkeen merkittäviä muutoksia, eivät arvot välttämättä vastaa organisaation toiminnan nykytilaa.

 

Toisen selityksen mukaan kyse ei ole ajasta, vaan siitä, että kaikilla organisaation työntekijöillä ei ole samanlaista tietoa arvoista. Tämä selitys korostaa viestinnän merkitystä työntekijöiden sitouttamisessa arvojen mukaiseen toimintaan.

 

Kolmas syy arvoristiriidoille voi piillä siinä, että organisaation rakenne tai sen toimintatavat eivät yksinkertaisesti tue organisaation asettamia arvoja. Mikäli organisaatiokulttuuri ja arvot ovat selkeässä ristiriidassa keskenään, arvot jäävät vaille perustelua eikä niitä koeta merkityksellisiksi.

 

Jyväskylän helluntaiseurakunnassa on viime vuosina koettu monia rakenteellisia ja konkreettisia organisaatiomuutoksia (uskonnolliseksi yhdyskuntaseurakunnaksi muodostuminen, uusi kirkkorakennushanke jne.) Tästä syystä uusien arvojen määrittely lienee paikallaan lähitulevaisuudessa. Nyt saattaisi olla aika siirtyä murrosvaiheen arvoista pysyvämpiin perusarvoihin.

 

 

Suomen evankelisluterilaisen kirkon arvot

Kirkon arvot on määritelty Kohtaamisen kirkko -strategiassa 2020. Kirkon arvot ovat
• Usko – Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta.
• Toivo – Jeesuksen lupaus tulevaisuudesta tuo toivon.
• Rakkaus – Pyhä Henki rohkaisee meitä rakastamaan toisiamme.

Määritelmä: ”Arvot yhdistävät kirkkoa. Ne määrittävät kirkon jäseninä ja ohjaavat valintoja ja työtä. Ne ohjaavat silloin, kun ratkaistaan pieniä ja suuria asioita ilman täsmällisiä ohjeita.

Kirkon arvot ovat samat joka suuntaan. Niiden tulee ohjata niin kirkon sisäistä elämää kuin suhteita ulospäin. Arvokeskustelun tulee olla jatkuvaa kirkon kaikilla tasoilla. Kirkon tulee tukea yhteiskunnallista keskustelua arvoista ja niiden merkityksestä.”

Suomen evankelisluterilaisen kirkon arvokeskustelua olemme saaneet nähdä viime vuosina runsaasti mediassa. Kirkko on onnistunut hyvin arvokeskustelun ylläpitämisessä esimerkiksi oikeudenmukaisuuskysymyksissä ja pakolaisten kohtelussa. Toisaalta on herännyt kysymys, onko evankelisluterilainen kirkko liiaksikin keskittynyt arvokeskusteluun varsinaisen evankeliumin julistamisen sijasta.

 


Jyrki Palmi


Kirjoittaja on Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtaja, MTh ja pastori. 

 

 

 

 

 

Lähteet:

 

Aaltonen, T., Heiskanen, E. & Innanen, P. 2003. Arvot yksilön ja työyhteisön kehittäjänä. Helsinki: WSOY.

Aaltonen, T. & Junkkari, L. 1999. Yrityksen arvot ja etiikka. Helsinki: WSOY.

Juholin, E. 1999. Sisäinen viestintä. Helsinki: Inforviestintä Oy.

Near, P. J., Baucus, M. S. & Miceli, M. P. 1993. The Relationship Between Values and Practice. Organizational Climates for Wrongdoing. Administration & Society, 25, 204–226.

Salmela, J. Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Viestintätieteiden laitos. Yhteisöviestintä 2005.

Schein, E. H. 1987. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Suom. R. Liljamo & A. Miettinen. Espoo: Weilin+Göös.

Turunen, K. E. 1993. Arvojen todellisuus. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Åberg, L. 2000. Viestinnän johtaminen. Helsinki: Inforviestintä Oy.



Lukijalta
5

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan