Joulun lapsi keskipisteeseen – Avuton Jeesus-vauva kutsuu ihmettelemään Jumalan rakkautta ja palvomaan häntä maailmankaikkeuden Herrana

Vastasyntynyttä Jeesusta ihastellessa saattaa unohtua, mitä varten hän tuli maailmaan. Tiesitkö, Maria? -joululaulussa viesti sanoitetaan näin: ”Hän, ken uinuu vierelläs, on Taivaan Kuningas, syytön Uhrilammas ja Messias!” (Shutterstock)
Vastasyntynyttä Jeesusta ihastellessa saattaa unohtua, mitä varten hän tuli maailmaan. Tiesitkö, Maria? -joululaulussa viesti sanoitetaan näin: ”Hän, ken uinuu vierelläs, on Taivaan Kuningas, syytön Uhrilammas ja Messias!” (Shutterstock)

20.12.2023 | Elina Rautio 

Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen syliinsä. 

Todennäköisesti tämänkaltainen oli Jeesuksen ja Marian ensimmäinen kohtaaminen. Todennäköisesti myös syntymää seuraavat päivät ja viikot noudattivat tavallista kaavaa: Maria ruokki, pesi, silitteli ja paijasi, vaihtoi välillä kapalot puhtaisiin, jutteli ja hymyili lapselleen. Kenties mikään ei viitannut siihen, että Kaikkivaltias Jumala oli syntynyt ihmiseksi.

 

 

       Jumalan nöyryyttä korostavat kaikki syntymään liittyvät olosuhteet.

 

Sitten perhe alkoi saada yllätysvieraita vaatimattomaan majapaikkaansa. Ensin ovelle koputtivat paimenet, jotka kertoivat tulleensa paikalle yliluonnollisen kokemuksen, enkelin ilmestymisen, johdosta. Seuraavaksi paikalle saapui kolme arvokasta herraa, jotka heittäytyivät maahan kumartamaan lasta ja antoivat tälle kalliita lahjoja. Idän tietäjiksi osoittautuneet miehet vahvistivat paimenten viestin. Tämä lapsi olisi erityinen: juutalaisten kuningas ja profeettojen lupaama Messias.1 

Viimeistään tässä vaiheessa Maria varmasti uskoi, ettei kuukausien takainen kohtaaminen enkelin kanssa ollut pelkkää unta. Hän oli todella synnyttänyt Jumalan Pojan.2 


Ihmisistä riippuvainen Kaikkivaltias 

Tämä joulukuvaelmista tuttu asetelma, avuton lapsi tietäjien palvomana, sisältää kaksi kristinuskon ydinviestiä. Ensiksikin se osoittaa koko Raamatun punaisen langan: sellaisen Jumalan, joka kaipaa yhteyttä luomiinsa ihmisiin niin syvästi, että on valmis nöyryyttämään itsensä. Ihmiseksi syntyessään maailmankaikkeuden luoja Paavalin sanoin alensi itsensä, otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi.3 

Jumalan nöyryyttä korostavat kaikki syntymään liittyvät olosuhteet: kohuraskaus ennen naimisiinmenoa, pitkä ja uuvuttava synnytysmatka, lannalle haiseva syntymäpaikka sekä ilouutisen ensimmäisiksi vastaanottajiksi valitut kuulijat: yhteiskunnan arvoasteikon pohjalla olevat paimenet. Puhumattakaan siitä pikkulapsen osasta, johon Kristus ihmiseksi syntyessään suostui – täydelliseen riippuvuuteen hoitajistaan ravinnon, puhtauden ja suojan lähteinä. 

Eläinten syöttökaukalossa makaava lapsi onkin kristityille paitsi esikuva nöyryydestä myös esimerkki taivaallisen Isän ja hänen lastensa suhteesta. Meidän osamme on heittäytyä taivaallisen Isämme huolenpidon varaan ja uskaltautua täydelliseen riippuvaisuuteen elämämme antajasta. 


Palvonnan arvoinen Jumala 

Toinen jouluevankeliumin ydinviesti on, että avuttomuudestaan huolimatta Jeesus-lapsi oli palvonnan arvoinen. Vauvan saamat arvokkaat lahjat olivat myös hänen vanhemmilleen muistutus perheen arvojärjestyksestä. Vaikka heidän pienokaisensa ei moneen kuukauteen edes selviäisi hengissä ilman heidän apuaan, hän olisi kuitenkin heidän – ja koko maailman – pelastaja. 

Voimme vain kuvitella, miltä Mariasta tuntui pestessään tai nukuttaessaan lastaan. Tunnetun Mary, Did You Know? (Tiesitkö, Maria?) -laulun sanoittaja pohtii tilannetta näin: 

”Tiesitkö, Maria, että poikasi kerran vetten päällä kulkee? Tiesitkö, Maria, että lapsemme hän pelastukseen sulkee? Syntyi tänne maailmaan hän tuomaan sanomaa. Tämä pienokainen rakkain myös sinut lunastaa. 

Tiesitkö, Maria, että sokean hän valoon uuteen johtaa, kuinka kädellään hän tyynnyttää, kun myrskytuuli kohtaa? Enkeleitten maan hän meidän vuoksi jättää saa. Kun sä lastas pientä hoivaat, niin hoivaat Jumalaa.” 


Esimerkki nöyryydestä 

Aikamoinen vastuu. Ja kunnia. Varmasti Maria ja Joosef tiedostivat sen, vaikka eivät vielä ymmärtäneet, mitä kaikkea lapsen jumaluus tarkoitti. Todennäköisesti he ainakin ymmärsivät, että Jeesus olisi heidän herransa, ei toisinpäin. 

Tämän asetelman ymmärsivät myös paimenet ja tietäjät sekä Marian sukulainen Elisabet, joka jo raskausaikana tunnusti Marian kantaman lapsen herrakseen.4 Raamattu ei kerro, olivatko Jeesus ja Elisabetin poika Johannes tekemisissä lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Mitä ilmeisemmin Elisabet kuitenkin kasvatti miehensä Sakariaan kanssa Johannesta kutsumukseensa. Johannes oppi jo varhain, että hänen tehtävänään olisi valmistaa ihmisiä ottamaan itse Herra vastaan.5

 

 

       Raamattu kutsuu meitä luovuttamaan elämämme parrasvalot Jeesukselle.

 

Johanneksen sisäistämästä kutsumuksesta kertovat erityisesti ne sanat, jotka hän sanoo palvelutehtävänsä lopussa opetuslapsilleen: ”Te voitte itse todistaa, että minä sanoin: ’En minä ole Messias. Minut on lähetetty kulkemaan hänen edellään.’ Sulhanen on se, jolla on morsian. Mutta sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee, mitä hän puhuu, ja iloitsee suuresti sulhasta kuunnellessaan. Niin iloitsen minäkin, ja iloni on nyt täydellinen.”6 

Edellä lainatusta puheenvuorosta kuultaa myös Johanneksen nöyryys. Hänelle ei tehnyt tiukkaa väistyä taka-alalle siinä vaiheessa, kun hänen tehtävänsä oli suoritettu ja päänäyttämölle astui Jeesus. ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi”, Johannes painotti vielä opetuslapsilleen.7 


Haaste itsekkyyden hylkäämiseen 

Kenties kaikista tärkein Johanneksen esimerkki on kuitenkin alistuminen Kristuksen herruuden alle. Niin epämuodikasta kuin sen sanominen onkin, Raamattu kutsuu meitä luovuttamaan elämämme parrasvalot Jeesukselle. Jeesuksen opetukset tähtäävät siihen, samoin Paavalin. 

Uudessa testamentissa meitä haastetaan muun muassa etsimään ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa, ”ottamaan ristimme” ja ”kadottamaan elämämme” sekä heittämään kaikki muu pois roskan tavoin.8 Eli toisin sanoin: luopumaan omista itsekkäistä päämääristämme ja laittamaan Jumalan suunnitelmat niiden edelle. Lopulta jopa ”pienenemään” niin, että voimme sanoa Paavalin sanoin: ”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.”9 

Teologi ja raamatunopettaja Petrus Ahonen käyttää Paavalilta lainaamaansa kielikuvaa Kristuksen orjaksi tai omaisuudeksi tulemisesta.10 Kun tunnustamme Jeesuksen Herraksemme, tunnustamme hänet elämämme lähteeksi ja auktoriteetiksemme, jolla on viimeinen sana myös unelmiemme toteutumisessa. 

Juuri näin teki myös Messiaan äidiksi valittu Maria, joka sai nähdä lähietäisyydeltä armollisen ja nöyrän Jumalan syntyvän ihmiseksi. Hänen asenteensa näkyy ennen kaikkea hänen vastauksessaan raskaudesta ilmoittavalle enkelille. Tuossa tilanteessa Maria laittoi sivuun niin oman maineensa kuin omat suunnitelmansakin ja sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”11 

 

Lähteet: 

Ahonen, Petrus: Kutsumuksena Jeesuksen seuraaminen. Kutsumushautomo-podcastin haastattelu (kausi 3, jakso 9). 

Greene, Buddy (säv.) & Lowry, Mark (san.). Mary, Did You Know? Suom. Seppo J. Järvinen. 

 

Viitteet: 

1) Luuk. 2:8–20; Matt. 2:1–11. 2) Luuk. 1:26–38. 3) Fil. 2:6–8. 4) Luuk. 1:43. 5) Luuk. 1:17. 6) Joh. 3:28–29. 7) Joh. 3:30. 8) Matt. 6:33, 16:24–25; Joh. 12:24–25; Fil. 3:8. 9) Gal. 2:20. 10) 1. Kor. 7:22. 11) Luuk. 1:38. 

 

Kirjoittaja Aikamedian toimittaja ja kasvatustieteen tohtori, joka harrastaa käytännöllistä teologiaa. 

 

Jouluevankeliumi 

Niinä päivinä keisari Augustus antoi käskyn, että koko valtakunta oli pantava verolle. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kviriniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. 

Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, Beetlehemiin, koska hän oli Daavidin huonetta ja sukua, verollepanoa varten kihlattunsa, Marian, kanssa, joka oli raskaana. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majatalossa. 

Sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään. He pelästyivät suunnattomasti, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” 

Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.” 

Kun enkelit olivat menneet heidän luotaan taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti.” He menivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähtyään he ilmoittivat sen sanan, joka heille oli tästä lapsesta puhuttu. Kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat mieleensä ja mietti niitä sydämessään. 

Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, mitä olivat kuulleet ja nähneet, sillä kaikki oli niin kuin heille oli puhuttu. 

 

Luuk. 2:1–20 (Raamattu Kansalle 2012) 

 

Pohdittavaksi yksin tai pienryhmässä: 

  1. Lue oheinen jouluevankeliumi ja yritä sukeltaa tuttuun kertomukseen sisälle eri aistein. Miltä tapahtumapaikoilla mahtoi haista, millaisia ääniä kuului, mitä tapahtumissa osallisina olevat ihmiset näkivät, ja millaisia tunteita he kokivat? Mitä oivalluksia saat?
  2. Kuvittele hetki, millaisesta ympäristöstä Jeesus tuli syntyessään maan päälle. Miltä hänestä mahtoi tuntua luopua jumalallisesta olemuksestaan ja syntyä avuttomaksi lapseksi tuohon edellä kuvailemaasi ympäristöön? Mitä se kertoo hänen ajatuksistaan ja tunteistaan ihmisiä kohtaan?
  3. Mitä Jeesuksen ottaminen herraksi voisi tarkoittaa sinun elämässäsi juuri nyt? Mihin koet Marian ja Johanneksen esimerkkien haastavan sinua?

(ER) 

 

Kuuntele opetuskirjoitukseen liittyvä lyhyt videoalustus Aikamedian YouTube-kanavalta.




40/201

Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan