Ihmeellinen Immanuel - koko historian Herra

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Niin kuin Galileo Galilei (1564–1642) saattoi kaukoputkellaan tutkia silmille näkymättömiä taivaankappaleita, profeetta Jesajan sanoma ulottui kauas tulevaisuuteen. Ja samoin kuin Galileon löydöt tekivät tieteellisestä maailmankuvasta aurinkokeskeisen, Jesajan ennustukset tekevät hengellisestä elämänkatsomuksestamme Kristus-keskeisen.

Yksi Jesajan kirjan mielenkiintoisista osista on niin sanottu Immanuelin kirja eli luvut 7–12. Immanuel tarkoittaa ”Jumala on meidän kanssamme”. Kirjaan sisältyy kolme messiaanista ennustusta: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel” (7:14).

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas” (9:5).

”Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi ja vesa versoo hänen juuristansa. Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki” (11:1–2).

Ennustusten lähtökohta on sidottu vahvasti historiaan. Juuri tuolta historialliselta jalustalta profeetta näkee kuin kaukoputkella, paitsi oman aikansa lähitulevaisuuteen, myös 700 vuotta myöhemmin tapahtuvaan Kristuksen syntymään ja hänen lopulliseen rauhan valtakuntaansa.

Jumalan vai suurvallan apu?

Jesajan kirjan seitsemäs luku alkaa viittauksella niin sanottuun syyro-efraimilaiseen sotaan noin vuonna 735 eKr. Israelin kuningas Pekah ja Aramin (Syyrian) kuningas Resin liittoutuivat keskenään hyökätäkseen Juudan kuninkaan Ahasin ja Jerusalemin kimppuun. Maailmanpolitiikan suurin peluri oli Assyrian suurvalta, joka laajeni aggressiivisesti länteen päin. Israel ja Syyria etsivät toisistaan turvaa suurvaltaa vastaan ja yrittivät saada myös Juudan omaan valtapiiriinsä.

Kuningas Ahas ja koko kansa pelästyivät kuultuaan hyökkäyksestä. Tässä tilanteessa Jumala lähetti Jesajan tämän pojan Sear-Jaasubin kanssa rohkaisemaan Ahasia luottamaan Jumalaan. Tämän ei tarvitsisi pelätä ”noita kahta savuavaa kekäleenpätkää”1, sillä heidän suunnitelmansa ei onnistuisi.

Vaikka Ahas oli epäjumalien palvoja, Jumala tarjosi hänelle ainutlaatuisen mahdollisuuden varmistua lupauksestaan: ”Pyydä itsellesi merkki Herralta, Jumalaltasi, pyydä alhaalta syvyydestä taikka ylhäältä korkeudesta.”2

Epäuskossaan ja ylpeydessään Ahas kuitenkin kieltäytyi pyytämästä merkkiä Herralta. Hän luotti mieluummin omaan politikointiinsa ja haki ”turvatakuita” suoraan Assyrialta.3 Assyriasta oli muodostuva kuitenkin vakava uhka myös Juudalle, kuten Jesaja varoitti.4

Niinpä Jumala antoi pyytämättä Ahasille ja koko Daavidin kuningashuoneelle merkin: ”Katso neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.” Viesti jatkui: ”Sillä ennen kuin poika on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän, tulee autioksi maa, jonka kahta kuningasta sinä kauhistut.”5

Jesaja ja hänen lapsensa merkkeinä

Selvästikin Immanuel-ennustus viittaa myös Ahasin aikaan. Kysymys kuuluukin: Kuka on neitsyt, joka tulee raskaaksi, ja kuka on Immanueliksi kutsuttava poika? Asiayhteys näyttäisi, että vastaus löytyy 8. luvun alusta.

Jumala käski Jesajaa ottamaan ison taulun ja kirjoittamaan siihen sanat Maher-Saalal Haas-Bas, tulevan poikansa nimen. Jesaja otti myös kaksi todistajaa, minkä jälkeen hän yhtyi ”profeetta-vaimoonsa” (kirjaimellisesti ”naisprofeettaan”), joka ”tuli raskaaksi ja synnytti pojan”.6

On ajateltu, että Jesajaa kohtasi noihin aikoihin henkilökohtainen tragedia: hänen ensimmäinen vaimonsa, joka oli synnyttänyt hänelle Sear-Jaasubin, kuoli, ja nyt Jesaja on todistajien läsnä ollessa ottamassa uutta vaimoa, joka synnyttää hänelle toisen pojan Immanuel-ennustuksen mukaisesti.

Pojasta ennustetaan samaan tapaan kuin 7. luvun Immanuellapsesta: ”Sillä ennen kuin poika oppii sanomaan: ’isä’ ja ’äiti’, viedään Damaskoon (Syyrian) tavarat ja Samarian (Israelin) saalis Assurin kuninkaan eteen.”7 Pojan nimi tarkoittikin osuvasti: ”Saalis rientää, ryöstö joutuu.”

Immanuel olisi siis merkkinä, että Syyrian ja Israelin sotaretki Juudaa vastaan ei onnistuisi, vaan nämä kansat kokisivat itse tappion assyrialaisten käsissä. Jesaja huudahtikin: ”Katso, minä ja lapset, jotka Herra on minulle antanut, me olemme Herran Sebaotin merkkeinä ja ihmeinä Israelissa.” 8

Jeesus Immanuelina

Evankelista Matteus näkee puolestaan Jeesuksen syntymän neitsyt Mariasta Jesaja 7:14:n lopullisena täyttymyksenä.9 Tekemättä väkivaltaa kirjaimelliselle raamatuntulkinnalle on hyvä ymmärtää profeetallisen ilmoituksen luonne. Kirjassaan Mietteitä psalmeista  Cambridgen kuuluisa kirjallisuuden professori C.S. Lewis (1898–1963) näkee joidenkin Raamatun tekstien ”sanojen syvemmän merkityksen” oivallisesti. Hänen mukaansa on tapauksia, joissa myöhempi, sanojalle tuntematon totuus on ”läheistä sukua” hänen tuntemalleen totuudelle niin, että ”hän liikkuu saman todellisuuden piirissä, jossa täydellisemmällä totuudella on juurensa”.

Näin ollen voimme nähdä, että Jesajan välitön Immanuel-ennustus koski Juudan pelastumista vihollisten hyökkäykseltä, mutta ennustuksen lopullisena täyttymyksenä Jeesus syntyi pelastamaan koko ihmiskunnan synnin turmiovallasta.10 Jeesus-nimi tarkoittaakin ”Herra pelastaa”.

Jeesus syntyi myös sanan varsinaisessa merkityksessä neitseestä, Pyhän Hengen vaikutuksesta. Hänessä yhdistyvät sekä jumaluus että ihmisyys, minkä ansiosta hän pystyy tuomaan todellisen pelastuksen ihmiskunnalle. Jo paratiisissa lausuttu lupaus ”vaimon siemenestä”, joka polkisi rikki käärmeen pään11, saattoi täyttyä neitseestä syntymisen kautta.

Hän on todellinen ihme

Immanuelin kirjan toinen Messias-ennustus (luku 9) viittaa selvästi suoraan Kristukseen. Kuin taustana ennustukselle profeetta piirtää synkän kuvan kansojen pimeydestä. Hän ennakoi myös pitkää vaellusta kuoleman varjon laaksossa.12

Aamunkoitto kuitenkin katkaisee yön vallan. Käänteentekevä mutta-sana aloittaa uuden luvun: ”Mutta ei jää pimeään se, mikä nyt on vaivan alla. Entiseen aikaan hän saattoi halveksituksi Sebulonin maan ja Naftalin maan, mutta tulevaisuudessa hän saattaa kunniaan merentien, Jordanin tuonpuoleisen maan, pakanain alueen. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.”13

Syy valkeuteen ja vapauteen on Immanuel: ”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.” 14

Messiaan nimissä on nähtävissä niin sanottu kiastinen rakenne, jossa ensimmäinen ja viimeinen nimi (neuvonantaja ja rauhanruhtinas) kuvaavat Immanuelin inhimillisyyttä, kun taas keskimmäiset nimet (väkevä Jumala ja iankaikkinen isä) korostavat hänen jumaluuttaan.

Ennustuksen maantieteellinen tarkkuus on myös hämmästyttävä. Jeesus syntyi Betlehemissä, mutta hän aloitti julkisen palvelutehtävänsä Galileassa – juuri sillä alueella, jonne profeetan kaukoputki oli osoittanut. Myös Matteus näki Jeesuksen palvelutyön selvästi täyttävän tämän ennustuksen. 15

Immanuel itsessään on ”ihmeellinen”, kirjaimellisesti ”ihme”. Sanaa pele käytetään Jumalan ihmeteoista. Kristuksen neitseestä syntyminen, ainutlaatuinen elämä tunnustekoineen, ristinkuolema ja ylösnousemus ovat koko maailmanhistoriaa hämmästyttäneitä ihmeitä.

Jesaja 53 on tunnetusti oma lukunsa, joka ennustaa Messiaan kärsimyksestä ja korotuksesta.

Maa täyteen Herran tuntemusta

Kolmas Immanuel-ennustus (luku 11) katsoo profeetallisella kaukoputkella sekä Kristuksen syntymään ja elämään että hänen lopulliseen rauhanvaltakuntaansa. Hän on ”Iisain kannosta” eli Daavidin suvusta puhkeava verso, jonka päälle laskeutuu Herran Henki.

Henki-teema esiintyy myös myöhemmässä Messias-ennustuksessa (luku 61), johon Jeesus samastui: ”Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta.”16

Jesaja ennustaa luvussa 11, että kun Messiaan maailmaan tuoma oikeus astuu lopulta voimaan, ”maa on täynnä Herran tuntemusta”. 17 Tämän ennustuksen lopullinen täyttymys on selvästikin vielä edessäpäin ja edellyttää myös Uuden testamentin ennustamaa Kristuksen toista tulemusta kunniassaan.

Immmanuelin kirja päättyykin luvun 12 ylistyslauluun, joka huipentaa Immanuel-teeman eskatologiseen odotukseen: ”Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä.”18

Profeetallinen näköala katsella historiaa

Profeetta Jesajan sanoma Immanuelista avaa myös meille Kristuskeskeisen näkökulman katsella historiaa. Reformaation merkkivuonna ja Suomen itsenäisyyden juhlavuonna saamme olla kiitollisia Raamatusta. Sodanaikainen presidenttimme Kyösti Kallio totesi, että siitä ovat jo esi-isämme vuosisatojen saatossa ”ammentaneet elämää, voimaa ja lohtua”. Profeetallisesta sanasta on edelleen syytä ottaa vaari kuin ”pimeässä paikassa loistavasta lampusta”. 19

Profeetallinen perspektiivi luo edellytykset myös evankeliumin levittämiselle kaikille kansoille. Hän, joka syntyi Immanueliksi, lupasi lähetyskäskyssään: ”Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti”.20 Hän on seurakuntansa keskellä, ”Kristus teissä kirkkauden toivo”.21

Henkilökohtaisella tasolla hän on myös ihmeellinen neuvonantaja. Hän on väkevä Jumala, joka antaa voiman kulkea neuvonsa mukaan. Hän on iankaikkinen isä, joka huolehtii lapsistaan. Hän on rauhanruhtinas, joka antaa rauhansa omilleen.22

Pahan valta riehuu vielä maailmassa ja kansakuntien aikeet edes Euroopassa eivät aina enteile hyvää toisilleen. Myös Israel on jälleen maailmanpolitiikan kriittisessä polttopisteessä. Profeetallinen näkökulma kuitenkin rohkaisee, että Jumala on kaiken yläpuolella ja vie lopulta läpi oman suunnitelmansa.

Paavali ilmaisi Immanuel-ajatuksensa ehkä voimakkaimmin roomalaisille: ”Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan.”23 ”Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”24


Viitteet:

1) Jes. 7:4.
2) Jes. 7:11.
3) 2. Kun. 16:5–18.
4) Jes. 7:17–25.
5) Jes. 7:16.
6) Jes. 8:1–3.
7) Jes. 8:4.
8) Jes. 8:18.
9) Matt. 1:21–23.
10) Matt. 1:21.
11) 1. Moos. 3:15.
12) Jes. 8:21,22; 9:1.
13) Jes. 8:23; 9:1.
14) Jes. 9:5.
15) Matt. 4:13–16.
16) Luuk. 4:18,19.
17) Jes. 11:9.
18) Jes. 12:6.
19) 1. Piet. 1:19.
20) Matt. 28:20.
21) Kol. 1:27.
22) Joh. 14:27.
23) Room. 8:31.
24) Room. 8:38,39.


Marko Halttunen

Kirjoittaja on Iso Kirja ry:n johtaja.







Fakta

Jesaja – profeetan profiili

» Syntyi noin 765 eKr. Amosin poika (1:1). Perimätiedon mukaan Jesaja oli kuningas Ussian serkku, jonka kuolinvuonna 740 eKr. hän sai kutsumusnäkynsä (6:1).
» Naimisissa, kaksi lasta.
» Vaikutti Jerusalemissa Juudan kuninkaiden Ussian, Jootamin, Ahasin ja Hiskian aikana. Palvelutyö kesti yli 40 vuotta. Toimi kuninkaiden neuvonantajana ja esirukoilijana niin kuin Billy Graham monien Amerikan presidenttien kanssa.
» Näki yhteiskunnallisen murroksen: Ussian alkuaikojen aineellisesta vauraudesta Hiskian pojan Manassen aikaiseen moraaliseen rappiotilaan. Perimätiedon mukaan Jesaja myös surmattiin Manassen aikana.
» Jesajan kirja on maailmankirjallisuuden mestariteos, jonka kieli on hyvin huoliteltua. Teksti sisältää muun muassa historiallista proosaa, profeetallista runoutta voimakkaine kielikuvineen sekä lauluja.
» Jesajan kirjassa voidaan nähdä pienoisraamattu. Se koostuu 66 luvusta, kuten Raamattu 66 kirjasta. Jakaantuu kahteen osaan: Luvut 1–39 kuin Vanhan testamentin 39 kirjaa, luvut 40–66 kuin Uuden testamentin 27 kirjaa.
» Kirjan yhtenäisyyttä on epäilty, ja sen toisen osan tekijäksi on nimetty Deutero-Jesaja. Yhtenäisyyttä puoltaa vahvimmin ilmaus ”Israelin Pyhä”, joka esiintyy ensimmäisessä osassa 12 kertaa ja toisessa osassa 14 kertaa. Jesajan ulkopuolella sitä käytetään vain kuusi kertaa.


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja