Pyhän Hengen johtama
seurakunta on Jeesus-keskeinen
uskovien
yhteisö.
Aika ajoin helluntailaisten
ja muiden
karismaatikkojen
on hyvä
muistuttaa itseään siitä, että Pyhän Hengen toiminta
ei ilmene vain kokemuksina
hengellisissä tilaisuuksissa
tai yksityisissä rukoushetkissä.
Hengen vaikutus näkyy jatkuvasti
seurakunnassa, joka ymmärtää
roolinsa oikein.
Pyhän Hengen johtama seurakunta
näkee itsensä osana
Raamatun välittämää Jumalan
suurta pelastuskertomusta. Se
myös ymmärtää lähetystehtävän tärkeyden ja toteuttaa tehtävää
uskollisesti omassa ympäristössään. Tämän mahdollistaa
kristittyjen välinen keskinäinen
yhteys.
Nämä periaatteet tekevät seurakunnasta
elinvoimaisen ja
mahdollistavat osaltaan sen kasvun.
Osana pelastushistorian
jatkumoa
Kristillinen seurakunta ei voi
erottaa itseään Jumalan pelastuskertomuksesta
eli siitä, miten
Jumala on toiminut historiassa
ja toimii nykyaikana. Raamatun
lehdiltä avautuva kertomus voidaan
jakaa viiteen näytökseen,
jotka ovat luominen, lankeemus,
Israelin kansan vaiheet, Jeesus
sekä seurakunta, jolle on annettu
lähetystehtävä.
Vanha testamentti muodostaa
kiinteän osan kertomusta.
Sitä ilman ei voi ymmärtää Uutta
testamenttia, joka kertoo Jeesuksen
tarinan ja kuvaa seurakunnan
syntyä ja alkuvaiheita.
Jumalan pelastuskertomuksen
neljä ensimmäistä näytöstä asettavat
Pyhän Hengen johtamana
elävän seurakunnan osaksi käsikirjoitusta, jota ei ole vielä kirjoitettu
valmiiksi. Seurakunnalla
on oma osansa ja vastuunsa
käsikirjoituksen loppuun saattamisesta.
Jeesuksen seuraajat on
kutsuttu elämään todeksi suurta
pelastuskertomusta.
Kaikki alkoi luomisesta
Seurakunta voi oppia pelastuskertomuksen
eri vaiheista. Ensimmäinen
Mooseksen kirja kuvaa
Jumalaa kaiken alullepanijana
ja luojana. Jumala teki ihmisen
omaksi kuvakseen ja antoi hänelle
erityisen arvon. (1) Ihminen edustaa
Jumalaa maan päällä, ja hänen tehtävänään on pitää huolta
luomakunnasta. Jokainen ihminen
on Jumalan luoma ja kantaa
hänen kuvaansa. Kyse ei ole
vain ihmisen sielusta vaan koko
olemuksesta. Hengen johtamassa
seurakunnassa jokainen yksilö
kohdataan samanarvoisena, Jumalan
kuvana.
Ihminen ei kuitenkaan kyennyt
elämään Jumalan tahdossa. (2) Lankeemuksen seurauksia on jokainen
kokenut elämässään. Ihminen
toimii usein itsekkäästi ja
tuhoisasti. Ahneus ja moraalittomuus
eivät ole kenestäkään kaukana.
Lankeemuksen vuoksi Jeesuksen
seuraajien tulee olla valppaita
ja kehittää arviointikykyään,
jotta synnin seurauksia voidaan
tehdä tyhjäksi.
Lankeemus muistuttaa siitä,
että jokainen on tehnyt syntiä ja
tarvitsee Jumalan armoa. Hengen
johtama seurakunta mahdollistaa
sen, että syntinen ihminen kohtaa
armollisen Jumalan.
Israel valmisti tien
Jeesukselle
Israelin kansan vaiheet kuvaavat
Jumalan ja hänen kansansa
liittoa. Kansa kapinoi toistuvasti,
mutta matkan varrelle mahtuu
myös hyviä aikoja ja monia uskollisia
ihmisiä. Jumala oli uskollinen
kansalleen sen tottelemattomuudesta
huolimatta. Profeetat
toivat esiin Jumalan tahtoa eri
vaiheissa. He puuttuivat muun
muassa johtajien moraalittomuuteen,
tekopyhyyteen, ahneuteen
ja sortoon.
Israel ei kuitenkaan ollut Jumalan
suunnitelman päätepiste,
sillä Jumala halusi laajentaa kansansa
kaikkiin maailman ihmisryhmiin.
Seurakuntaa tämä Hengen
työ muistuttaa lähetystehtävän laajuudesta; evankeliumia
ei ole suunnattu vain niille, jotka
elävät lähellä ja ovat helposti tavoitettavissa.
Jeesuksen tulo maailmaan on
pelastuskertomuksen keskeinen
tapahtuma. Jeesus osoitti, minkälainen
Jumala on. Hän valitsi
itselleen seuraajia ja opetti heitä
elämään tietyllä tavalla. Hän julisti
Jumalan valtakuntaa, joka on
läsnä jo nyt – vaikka ei vielä täysin.
Jeesus kuoli ristillä sovituskuoleman,
johon liittyy sekä yksilön
että koko maailmankaikkeuden
sovitus. Jumala herätti hänet kuolleista, mikä sinetöi hänen
palvelutehtävänsä ja kuolemansa
merkityksen. Jeesus on ihmiseksi
tullut Jumala, jonka kautta ihmiset
voivat pelastua.
Pyhän Hengen johtama seurakunta
on aina Jeesus-keskeinen.
Jeesus Kristus on uskon kovaa ja
luovuttamatonta ydintä. Useimmat
asiat ovat hänen rinnallaan
kehällisiä ja toisarvoisia.
Jerusalemista eteenpäin
Pelastuskertomuksen viimeisen
vaiheen alkutahdit lyötiin, kun
seurakunta muodostui Jerusalemiin
Jeesuksen ylösnousemuksen
jälkeen. Apostolien teot kertovat
alkuvaiheen tapahtumista,
ja Uuden testamentin kirjeet antavat
opetusta tähän vaiheeseen.
Jeesuksen seuraajat ovat kulkeneet
tätä matkaa jo parin vuosituhannen
ajan eläen yhteisöissään
vaihtelevalla menestyksellä
todeksi niitä periaatteita, joita
Kirjoituksissa on annettu. Uuden
testamentin lopussa Ilmestyskirja
avaa toivon näköalan, joka
peittää myös monet ihmisten tekemät
virheet: Kristus seisoo lopussa
voittajana.
Hengen johtamassa seurakunnassa
painotetaan kertomuksen
viimeistä vaihetta eli seurakunnan
tehtävää, Jumalan valtakunnan
eteenpäin viemistä.
Seurakunta elää Pyhän Hengen
johtamana silloin, kun se ottaa
sille annetun tehtävän tosissaan.
Matteuksen evankeliumin
lopussa Jeesus antaa opetuslapsilleen
käskyn tehdä opetuslapsia. (3) Lähetyskäskyn olennainen
osa kuuluu: ”Tehkää kaikista kansoista
minun opetuslapsiani.”
Seurakunnan toiminnan tulee
tähdätä siihen, että ihmiset kiinnittyvät
terveellä tavalla Jeesukseen,
eivät esimerkiksi nimekkäisiin
puhujiin tai hengellisen kentän
ilmiöihin.
Jeesuksen opetuslapsiksi voidaan
kasvaa vain muiden kanssa,
osana yhteisöä. Jokainen tarvitsee
terveitä esikuvia, koska jokainen
ottaa mallia jostakin. Kristitty
voikin kysyä itseltään säännöllisesti:
Minkälainen esikuva olen
toisille? Opetanko toisia esimerkilläni
pitämään Jeesuksen opetuksia?
Henki toimii tänäänkin
Helluntailaisille rakas Apostolien
tekojen toinen luku kuvaa Hengen
vuodatusta ihmisiin. Tekstistä
tulee esille tärkeä periaate, joka
liittyy seurakunnan tehtävään ja
elämään Pyhän Hengen johtamana. (4) Kuvaus tulisista kielistä puhuu
ensinnäkin armolahjasta, johon
myös monet helluntailähetit
vuosisata sitten uskoivat: Henki
antaa puhuttavaksi paikallisia
kieliä, jotta evankeliumia voidaan
julistaa ihmisille. Luukkaan
kirjoittama kertomus voi edelleen
herätellä kristittyjä etsimään
Hengen lahjoja ja käyttämään niitä
yhteisissä kokoontumisissa.
Jumalan Henki toimii nykypäivänä, ei vain muinaisuudessa.
Apostolien tekojen kohtaan liittyy
myös laajempi teologinen periaate.
Pietarin puhe, jossa hän
viittaa Joelin profetiaan Jumalan
Hengen vuodatuksesta ”kaiken
lihan päälle” (5) kuvastaa Hengen
työn laajuutta. Hengen vuodatus
ja työ eivät ole riippuvaisia ihmisten
sukupuolesta, iästä tai yhteiskunnallisesta
asemasta. Tämä on
myös helluntailaisuutta aidoimmillaan.
Pyhän Hengen johtamassa
seurakunnassa kaikki palvelevat
yhdessä: miehet, naiset,
nuoret, vanhat ja erilaisissa elä-
mäntilanteissa ja asemissa olevat.
Tuliset kielet symboloivat sitä,
että kaikki ihmiset voivat ymmärtää
evankeliumin. Pyhä Henki ottaa
huomioon paikalliset tarpeet.
Hengen johtama seurakunta osaa
aina ”tulkata” sanomansa eri ihmisryhmille
ymmärrettävällä tavalla
– ei vain kielellisesti vaan
myös kulttuurisesti.
Helluntailaisuus on historiallisesti
ollut vahva tässä. Liikkeessä
on haluttu mennä sinne, missä
ihmiset ovat, ja tehty evankeliumi
ymmärrettäväksi käytettävissä
olevilla menetelmillä. On helppoa
jämähtää paikoilleen, mutta
seurakuntaa kutsutaan Hengen
inspiroimana arvioimaan omaa
toimintaansa sekä lähiympäristön
tarpeita. Miten evankeliumi
voidaan tehdä ymmärrettäväksi
vuonna 2016? Jeesuksen seuraajia
kutsutaan ajattelemaan luovasti.
Yhteyden arvo
Pyhä Henki voi johdattaa seurakuntaa,
joka elää keskinäisessä
yhteydessä. On turha puhua Jumalan
suuresta pelastuskertomuksesta
tai seurakunnalle annetusta
lähetystehtävästä, jos
seurakuntalaiset eivät tule toimeen
keskenään eikä heidän välillään ole yhteyttä. Johanneksen
evankeliumin loppupuolella Jeesus
viittaa rukouksessaan uskovien
yhteyteen: ”...että he kaikki
olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä,
olet minussa ja minä sinussa”. (6) Raamatunkohdassa yhteys liittyy
kiinteästi seurakunnan tehtävään:
”Rukoilen, että hekin olisivat
yhtä meissä, jotta maailma
uskoisi sinun lähettäneen minut.”
Myös Paavali painotti yhteyttä
kirjeissään seurakunnille. Korintissa
seurakunnan tilanne oli
monella tapaa karannut käsistä.
Armolahjojen käyttö oli villiintynyttä,
seurakunnassa oli moraalittomuutta
sekä keskinäisiä riitoja
ja jakautuneisuutta. Uskovat
käyttäytyivät yhteisillä aterioilla
sopimattomasti: yhdet olivat humalassa,
toiset nälissään. Heidän
välillään ei liene ollut kummoistakaan
yhteyttä. (7)
Paavali uskoi kuitenkin seurakuntaan
ja yhteyden mahdollisuuteen
kaikesta huolimatta.
Hän katsoi, että Korintin seurakunta
oli Jumalan seurakunta,
jolle Henki oli antanut paljon lahjoja. (8) Paavali näki seurakunnassa
paljon hyvää sen ongelmista huolimatta.
Yhteys ei ollut hänelle vähäarvoinen asia, jonka saattoi rikkoa
pienten tai edes isompien erimielisyyksien
vuoksi. Yhteyden
puolesta kannatti taistella.
Pyhän Hengen johtamana elävä seurakunta tunnistaa paikkansa
Jumalan pelastuskertomuksessa,
toteuttaa tehtäväänsä uskollisesti
ja elää keskinäisessä
yhteydessä. Pyhän Hengen johdatuksessa
elävä yhteisö innostaa
siihen kuuluvia ja tavoittaa myös
paljon uusia ihmisiä.
Viitteet:
1) 1. Moos. 1:27. 2) 1. Moos. 3. 3)
Matt. 28:18–20. 4) Ap. t. 2:3–7.
5) Ap. t. 2:17–18; Joel 2:28–32. 6)
Joh. 17:21. 7) Esim. 1. Kor. 1:10–17;
5–6; 11:17–34. 8) 1. Kor. 1:4–9.
Tuomas Havukainen
Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa
Uuden testamentin eksegetiikan
alalta.
Yhteys on vakava asia
Kysymys seurakuntalaisten välisestä yhteydestä on elintärkeä.
Riitely oppiin, Raamatun tulkintaan ja jumalanpalveluskäytäntöihin
liittyvistä asioista on valitettavan usein johtanut yhteyden
katoamiseen ja ihmissuhteiden hajoamiseen. On surullista, jos
kristitty ei esimerkiksi suostu osallistumaan ehtoolliselle jostakin
asiasta eri tavoin ajattelevien seurakuntalaisten kanssa.
Paavalin esimerkki osoittaa, että yhteys ei ole kevyt asia, joka
voidaan rikkoa mielipide-erojen vuoksi. Yhteyttä tulee edistää
opettelemalla keskustelemaan avoimesti, asiallisesti ja toista
kunnioittaen erimielisyyttä aiheuttavista asioista. Eri mieltä olevat
voivat harjoitella yhteyttä palvelemalla seurakuntaa yhdessä.
Seurakunta on Jeesus-keskeinen yhteisö, jossa Jeesus Kristus
mahdollistaa yhteyden. Kehällisten asioiden ei tule antaa rikkoa
tätä yhteyttä. Pyhän Hengen johtama seurakunta vaalii yhteyttä
yli kaiken. Yhdessä palveleminen vahvistaa seurakunnan identiteettiä
ja vie sen tehtävää eteenpäin Pyhän Hengen johtamana.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...