Heikkeneekö uskonnonvapaus? - Ainakin toistaiseksi Suomessa ja muualla Euroopassa kristityt saavat
harjoittaa uskoaan vapaasti, mutta asenneilmapiiri on kiristynyt
Minni Heinilä
Open Doorsin tammikuussa julkaisema World Watch -tutkimus kertoo karua kieltään maailman kristittyihin kohdistuvasta vainosta, joka on ennätyksellisellä tasolla. Yhä useampi kristitty elää pakolaisena, ja seurakunnat ovat yhä tiukemman valvonnan alla. Kristityt ovat vainotuin ryhmä maailmassa.
Mikä on tilanne Euroopassa ja Suomessa? Saako kristillistä uskoa yhä tunnustaa vapaasti?
– World Watch -tutkimuksessa kartoitetaan kristittyjen vainoa kaikissa maailman valtioissa ja pisteytetään maat vainon asteiden mukaan. Raportissa eritellään 50 maata, joissa tilanne on vakavin. Yksikään Euroopan maa ei ole tällä listalla, Open Doorsin ulkosuhteiden johtaja Miika Auvinen kertoo.
– Vaikka Euroopassa tapahtuu silloin tällöin yksittäisiä terroritekoja ja suvaitsemattomuus ja syrjintä kristittyjä kohtaan on kasvanut, niin toistaiseksi maanosassamme on mahdollisuus elää vapaasti kristittynä.
Ensin on epäluuloja tiettyä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan.
Auvisen mukaan ei kuitenkaan ole poissuljettua, etteivätkö Euroopan maat Suomi mukaan lukien voisi tulevaisuudessa ajautua tilanteeseen, jossa kristityt kokisivat vainoa siinä määrin, että Euroopan maita nousisi World Watch -listalle.
– Esimerkiksi nyt käynnissä oleva Päivi Räsäsen oikeudenkäynti osoittaa, että sanan- ja uskonnonvapaus on uhattuna Suomessa, Auvinen toteaa.
Hän toimii myös Evankelisen Allianssin alaisuudessa olevan Kristittyjen ihmisoikeusryhmän (KRIO) puheenjohtajana. KRIO julkaisi viime vuonna julkilausuman, jossa se esitti huolensa sanan- ja uskonnonvapauteen kohdistuvasta uhkasta.
– Räsäsen tapauksen ratkaisu näyttää suuntaa siitä, miten sanan- ja uskonnonvapautta tulkitaan jatkossa Euroopassa. Jos Räsänen tuomitaan, se ei ole tappio vain kristinuskolle vaan myös demokratialle ja ihmisoikeuksille ja voi heikentää uskonnonvapautta.
Se, että vielä on vapaus toimia kristittynä,
tuo mukanaan vastuun.
Kristittyjen kokema vaino jaetaan World Watch -tutkimuksessa väkivaltaan ja painostukseen. Painostusta tarkastellaan sen kautta, minkälainen on kristittyjen vapaus uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä ja yhteiskunnassa sekä vapaus kokoontua yhteen seurakuntana.
Auvinen näkee, että vaino syntyy vähitellen kehityskulun kautta, jossa on havaittavissa toisiaan seuraavia vaiheita.
– Ensin on epäluuloja tiettyä ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Sitten aletaan muokata mielipiteitä toistamalla valheellista viestiä. Vähitellen syntyy joukkoliike, jossa ei enää uskalleta kyseenalaistaa enemmistön näkemyksiä. Kun vainon kohteena oleva ryhmä on leimattu ei-toivotuksi, sen ihmisarvo ikään kuin viedään ja väkivalta katsotaan oikeutetuksi, Auvinen kuvaa.
– Stefanoksen kivittäminen Raamatussa on pienoiskuva vainon kehittymisestä. Häntä syyttävät juutalaiset värväsivät miehiä kertomaan valheita eteenpäin, ja lopulta Stefanosta vastaan syntyi kansanliike, jota kukaan ei uskaltanut pysäyttää.
Arkihavaintojen mukaan Suomessakin saattaa joutua kokemaan lievää painostusta, etenkin silloin, jos pitää aktiivisesti esillä kristillisiä näkemyksiä. Auvinen muistuttaa, että tämä on raamatullista.
– Toisessa timoteuskirjeessä sanotaan, että ”vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti Kristuksen Jeesuksen omina”. Vastustusta ei pidä pelätä, mutta on hyvä olla hereillä – ei peläten vaan Kristuksen antamasta rauhasta käsin.
Auvinen näkee lisääntyvän vainon kertovan lopunajoista mutta muistuttaa, ettei kukaan voi tietää tarkalleen, milloin Raamatun ennustukset toteutuvat.
– Itse pyrin elämään aina kuin viimeistä päivää. Vielä tänään on toivoa ja mahdollisuus tehdä hyvää.
Parhaiten uskonnon- ja sananvapauden säilymiseen voi vaikuttaa rukoilemalla ja puolustamalla ihmisoikeuksia.
– On hyvä muistaa, että syrjintä vakaumuksen tai mielipiteen vuoksi on laissa kiellettyä. Meillä on lupa puolustaa oikeuksiamme, ja meidän tulee toimia kunnioittavasti toisinajattelevia kohtaan ja pyrkiä rakentavaan keskusteluun, Auvinen sanoo.
– Se, että vielä on vapaus toimia kristittynä, tuo mukanaan vastuun. Tehtävämme on kertoa evankeliumia ja tukea vainottuja kristittyjä rukouksin ja taloudellisesti. Vaikka emme pysty muuttamaan koko maailmaa, voimme muuttaa yhden ihmisen koko maailman.
"Ei tule taipua painostuksen alla"
Eläkkeellä olevana rehtorina olen seurannut huolestuneena sukupuoli- ja seksuaaliopetuksen muutosta. Oman työurani aikana oli selvää, että sukupuolia on vain kaksi, ja kristinuskoa sai pitää esillä kouluissa.
Olen kirjoittanut aiheesta mielipidetekstejä maakuntalehtiin ja tehnyt aloitteita kaupunginvaltuustoon. Kerran aloitettani käsiteltiin Iltalehdessä asti. Sain kuraa niskaan, ja osa kommenteista oli ala-arvoisia. Toisaalta sain myös kannustusta ja rohkaisua.
Vastustus ei haittaa minua, vaan ajattelen sen kuuluvan ”luontaisetuihin” Jumalan työssä. Totuus saa minut toimimaan, ja olen valmis taistelemaan sen puolesta.
Raimo (nimi muutettu)
- -
Toimin kaupunginvaltuutettuna. Minut oli kutsuttu osallistujaksi yhdenvertaisuustoimikunnan paneelikeskusteluun, mutta puheenjohtaja yllättäen peruikin kutsun. Syy oli se, että olin eräässä asiassa jättänyt eriävän mielipiteen, joka ei ollut ”Seta-normatiivinen”.
Puheenjohtaja perusteli kutsun perumista yhdenvertaisuuslailla, vaikka itse asiassa lain mukaan minua ei olisi saanut syrjiä mielipiteeni vuoksi. En alistunut tilanteeseen vaan vein asian eteenpäin, ja lopulta pääsin paneeliin.
Kristittyjen ei tule taipua painostuksen alla. Paavalikaan ei suostunut siihen, että hänen oikeuksiaan riistettiin. Kun uskallamme puolustaa oikeuksiamme, emme menetä niitä niin helposti. Meidän tulisi olla se vastavoima, jota tässä ajassa tarvitaan.
Mika
- -
Työssäni pastorina olen kokenut painostusta erityisesti, kun olen julkaissut somessa hartauksia tai muita hengellisiä kirjoituksia. Kun julkaisin Päivi Räsäsen tapaukseen liittyviä pohdintojani, joku oli ilmiantanut tekstini ja Facebook lähetti minulle varoituksen. Olen saanut myös vihapostia tuntemattomilta. Joskus siitä alkanut keskustelu on päättynyt myönteisesti.
Sananvapaus on selvästi kaventunut, ja täytyy miettiä entistä tarkemmin, miten asiansa sanoo. Minua rohkaisee seurakuntalaisten tuki ja se, että kaiken keskellä näen Jumalan toimivan. Paras tapa valmistautua vainoon on pitää jumalasuhde elävänä ja tukiverkot vahvoina.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...