Artikkeli: Sota muuttaa lähetystyötä – Ukrainan sodan tuomien jännitteiden lisäksi länsimaissakin näkyy kehityssuuntia, jotka voivat vaikeuttaa perinteistä lähetystyötä

Kiovan lähetyskoululaisia lähdössä lähetystyöhön. Rauli Lehtonen kuvassa edessä kolmas vasemmalta. (Kuvat: Rauli Lehtosen arkisto)
Kiovan lähetyskoululaisia lähdössä lähetystyöhön. Rauli Lehtonen kuvassa edessä kolmas vasemmalta. (Kuvat: Rauli Lehtosen arkisto)

6.9.2023 | Rauli Lehtonen 

Ukrainan sota on luonut suuria jännitteitä eri poliittisten liittoutumien välille. Jopa länsimaissa cancel-kulttuuri ja somen valvonta lisäävät kansalaisten kontrollointia. Tämä voi tuoda haasteita lähetystyölle ja evankelioinnille, jos kehitys jatkuu huonoon suuntaan. Silti samanaikaisesti Kiinan ja Venäjän kristityt suunnittelevat panostuksia saavuttamattomien kansojen alueilla. 

World Assemblies of Godin lähetysjohtaja Brad Walz uskoo, että konfliktit voivat vaikeutua jopa kirkoissa politiikan aiheuttamien erimielisyyksien vuoksi, jos kristityt ajautuvat kannanottojensa kanssa vastatusten. 

– Voimme usein todeta hengellisen sodankäynnin häiritsevän lähetystyötämme. Ei ole sattumaa, että seurakunnat voivat tehdä eri tulkintoja lähetystyön uudistuvasta kartasta. Eri näkemykset voivat johtaa jopa Jumalan antaman näyn hämärtymiseen, Walz sanoo. 

– Ukrainan sodan myötä ”hengellinen sodankäynti” on saanut kaksinkertaisen merkityksen, kun se on kehittynyt sekä hengelliseksi että poliittiseksi konfliktiksi. Ei ole epäilystä siitä, etteikö sen tragedia vaikuta sekä Ukrainan että Venäjän kristittyjen lähetysnäkyyn. Se voi myös johdattaa lähetystyötä aivan uusille urille.

 

 

      Idän kirkoista voi pian tulla lähetystyön uusi suurvalta!

 

Kun tutkii sodan aiheuttamia muutoksia, voi nähdä tiesulkuja, jotka pakottavat lähetyskutsua kantavat etsimään uusia polkuja työlleen. Sadat ukrainalaislähetit ovat jättäneet työnsä Venäjällä kansallisten käsiin ja muuttaneet uusiin kohteisiin. 

Venäjän evankelisten kristittyjen syrjintä on pakottanut etsimään uusia toimintatapoja. Lännen uskovien varauksellisuuden vuoksi he ovat solmineet uusia yhteyksiä. Nyt suhteita kehitetään Kiinan, Kaukasian ja Keski-Aasian suuntaan. Näiden alueiden seurakunnilla on näky evankelioimattomien kansojen saavuttamiseksi. Poliittiset muutokset edesauttavat uskovien yhteyksiä niin, että idän kirkoista voi pian tulla lähetystyön uusi suurvalta! 

Ukrainalainen lähetysjärjestö Golos Nadji on sekin suuntaamassa työtänsä uuteen suuntaan – tällä kertaa länteen. Kesällä järjestö kokosi 266 lähetyssaarnaajaansa muun muassa Bulgariasta, Espanjasta, Israelista, Kroatiasta, Puolasta, Tshekistä, ja Arabiemiirikunnasta. He ovat sodan aikana istuttaneet 112 seurakuntaa 22 maahan ja aloittaneet työn 298 paikkakunnalla. 

Järjestön lähetyssihteeri Jurij Trots uskoo, että pakolaisvirrat tulevat vaikuttamaan myönteisesti Euroopan lähetystyöhön. 

– Ukrainan sota on muuttanut lähetystyön suuntaa. Miljoonat ovat lähteneet länteen etsiäkseen turvapaikkaa. Tämä on antanut uutta nostetta seurakuntien istuttamiseen pakolaisten parissa ja myös välittänyt uusia voimavaroja vanhoihin seurakuntiin. 

– Olemme tietoisesti etsineet ihmisiä, jotka voisivat vastata Euroopan tarpeisiin ja tulla avuksi. Uskon, että ukrainalaisten lähetystyö voi tulevan 15 vuoden aikana kantaa hedelmää eri puolilla Eurooppaa. Haastava aikamme kasvattaa lähetyssaarnaajia, jotka jaksavat työskennellä myös vaikeissa olosuhteissa antamatta periksi, väittää Trots. 

 

Sota on lisännyt jännitteitä Venäjän liittolaisten ja lännen välillä. Tämä on vaikeuttanut lähetystyötä länsimaista Venäjälle sekä maan vähemmistöjen parissa. Joillakin alueilla työ on käynyt jopa mahdottomaksi. 

Jarovaja-lain tiukennetut tulkinnat ovat vaikeuttaneet evankeliointia. Erityinen agenttirekisteröinti, jota vaaditaan venäläisiltä, ulkomailta tukea saavilta järjestöiltä on estänyt toiminnallista kanssakäyntiä lännen ja maan kirkkojen välillä. 

Lukuisat protestit sotaa vastaan ovat johtaneet evankeliset seurakunnat tiukempaan valvontaan. Entinen baptistiunionin johtaja Jurij Sipko joutui pakenemaan Venäjältä rauhan puolesta antamiensa lausuntojen vuoksi. Monet uskovat ovat kokeneet uhkauksia, pidätyksiä ja jopa vangitsemisia. Viralliset lähetystyön projektit Pohjoismaista Venäjälle on jäädytetty. 

Pohjois-Korea, Iran, sekä Kiina ja Intia, jotka ovat yrittäneet olla arvostelematta Venäjää, saattavat joutua tulevaisuuden lähetystössä ”suljettujen maiden” leiriin. Rajoittuuko lähetystyömme jatkossa vain niihin maihin, joiden liittolaisiksi olemme Natoon liityttyämme joutuneet, vai onnistummeko selkeyttämään näkyämme myös idän kansojen saavuttamiseksi esimerkiksi median kautta niin, ettei yksikään hukkuisi? 

 

Maailman helluntailiikkeen uskonnonvapauskomitean puheenjohtaja Arto Hämäläinen näkee mahdollisuuksia historian valossa. 

– Jos tilannetta peilaa juuri nyt, on koko joukko tummia kysymysmerkkejä. Mutta se ei ole uutta. Reilu sata vuotta sitten Kiinassa oli bokserikapina, jossa puhkesi vihamielisyys länsimaita ja lähetystyötä kohtaan. Vaikka se lyhytkestoisesti toi paljon vaikeuksia ja merkitsi jopa monien lähettien hengenmenoa, se ei pystynyt estämään myöhemmin puhjennutta herätystä, joka teki Kiinasta hengellisen ”suurvallan”, Hämäläinen toteaa. 

– Neuvostoliitto nähtiin suljettuna ja melko toivottomana tapauksena lähetysnäkökulmasta, mutta ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainasta oli tullut yksi suurimpia lähettäviä maita Euroopassa. Kun rauha joskus tulee, Ukrainan rooli tulee olemaan tuotakin vaihetta merkittävämpi. 

 

Pandemian alussa Venäjän ja Kiinan johtajat solmivat sopimuksia talouden ja kulttuurin alalla Luoteis-Kiinan ja Keski-Venäjän turkinsukuisten kansojen autonomisten tasavaltojen välille. Näillä alueilla asuu noin 30 miljoonaa turkinsukuisia kieliä (kuten uiguuri, kazakki, kirgiisi ja tataari) puhuvaa. Myös Pohjois-Iranin ja Kaukasian alueella asuu yli 25 miljoonaa turkinsukuista, jotka lasketaan vähiten evankelioitujen kansojen joukkoon. Tästä voi avautua ihan uusia lähetystyön näkymiä. 

Sodan alettua Kiinan ja Venäjän seurakuntien lähetysjohtajat ovat suunnitelleet työtä Keski-Aasian ja Kaukasian alueelle, jonne myös Iranin maanalaiset seurakunnat ovat liittymässä. Näyttää siltä, että Keski-Aasian ja Volgan kansat ovat nyt Kiinan ja Venäjän kristittyjen esirukousten erityisenä kohteena. Uusi lähetystyön suurvalta voi nousta idän rintamalle, ja lähetystyön kartta on saamassa aivan uusia piirteitä. 

Voimme vain toivoa, että tuon herätyksen sateet kastelisivat myös meidän maatamme.




40/201

Toiminnan vilkastumisen myötä yrittäjien maksamat lähetyskannatukset ovat jopa nousussa – Inflaation myötä lähetystyö on kallistunut
Opinnäytetyössä tutkittiin, kenen ääni kuuluu kristillisissä lehdissä
Myös Gazassa on pieniä uskovien ryhmiä – mediatyön hedelmää näkyy
Fifteenit täyttyneet nopeasti – Suosituimmat leirit täyttyvät minuuteissa