Reformaation eli läntistä kristikuntaa 1500-luvulla ravistelleen uskonpuhdistuksen kuuluisa alkusysäys oli Martti Lutherin katolisen kirkon anekauppaa ja katumusharjoituksia arvostelevien teesien julkaisu loka-marraskuun vaihteessa 1517. Kirkkohistoriallisesti yhtä merkittävä mutta huomattavasti vähemmän tunnettu tapahtuma koettiin vuonna 1525, kun Zürichissä pieni miesjoukko suoritti anabaptistisen liikkeen syntyyn johtaneet ensimmäiset kasteet.
Osa Sveitsin reformaattorin Ulrich Zwinglin lähipiiristä oli jo parin vuoden ajan kyseenalaistanut lapsikasteen raamatullisuuden. Asia oli ollut esillä julkisissa reformaatiota koskeneissa väittelyissä, ja myös Zwingli oli jonkin aikaa ollut taipuvainen ajattelemaan, että kastetta tuli lykätä, kunnes lapsi tulee moraalisen vastuullisuuden ikään. Tavallinen kansakin tutki ahkerasti kasteesta puhuvia raamatunkohtia Lutherin vastikään julkaisemasta saksankielisestä Uuden testamentin käännöksestä.
Keväästä 1524 alkaen jotkut zürichilaiset eivät enää olleet vieneet sylilapsiaan kastettaviksi. Katolilaisten uhan alla Zwingli piti tärkeänä reformaation yhtenäisyyttä, ja tammikuussa 1525 hän päätti yhdessä kaupungin raadin kanssa panna kastekiistalle pisteen: raati määräsi kaikki ne, jotka eivät kastata lapsiaan, karkotettaviksi. Kokoontumiset ja jopa kasteesta keskusteleminen kiellettiin.
Sotilastaustainen Zwingli odotti toisinajattelevien alistumista. Muutama päivä määräyksen jälkeen, 21. tammikuuta, vajaa kaksikymmentä henkilöä kuitenkin uhmasi määräystä. He kokoontuivat – kertoman mukaan peloissaan – johtajiinsa lukeutuneen Felix Manzin kotiin. Heidän ollessaan rukouksessa ryhmään kuuluva entinen katolinen pappi Jörg Blaurock nousi ylös ja pyytämällä pyysi ryhmän toista johtohahmoa, Konrad Grebeliä, kastamaan hänet. Tämä suoritti kasteen valelemalla, ja sen jälkeen Blaurock kastoi muut paikalla olleet.
Tätä hetkeä pidetään anabaptismin eli kastajaliikkeen syntyhetkenä. Onpa sitä kutsuttu jopa reformaation vallankumouksellisimmaksi teoksi.
Kun huomioidaan baptistista kastetta harjoittavien yhteisöjen kasvu – nykyään ne muodostavat jo protestanttien enemmistön – väitettä voidaan pitää perusteltuna. Protestanttisen kristillisyyden historiassa tapahtuma ansaitsee paikan Lutherin teesien julkaisun ja 1900-luvun alussa koetun Azusa-kadun Hengen vuodatuksen rinnalla.
Kastajat, spiritualistit ja rationalistit
Sveitsin lisäksi kastekysymys keskustelutti tuohon aikaan myös Saksassa ja kosketti jopa Lutherin lähipiiriä. Kun Luther oli vuosina 1521–22 katolilaisia paossa Wartburgin linnassa, hänen työtoverinsa Filip Melanchton joutui tekemisiin läheisestä Zwickaun kaupungista kotoisin olevan, lasten kastamisen torjuvan uskovien ryhmän kanssa. Jopa Lutherin ja Melanchtonin muutamat varhaisvaiheen työtoverit päätyivät kyseenalaistamaan lapsikastetradition.
Suomalainen kirkkohistorioitsija Kaarlo Arffman on luonnehtinut anabaptismia ”muuttuvaksi, monitahoiseksi ja hajanaiseksi” liikkeeksi. Samalla se voidaan nähdä osana laajempaa radikaalireformaatioksi kutsuttua liikehdintää, jota yhdisti tyytymättömyys reformaation pääuomaa eli varhaista luterilaisuutta ja zwingliläis-kalvinistista reformoitua kristillisyyttä kohtaan. Sana ”radikaali” tulee latinan ”juurta” tarkoittavasta sanasta radix, ja se kuvaa liikettä hyvin: haluttiin mennä kristillisyyden juurille, alkuseurakunnan malliin ja puhtauteen.
Nämä 1500-luvun ”radikaalit” voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhmään, joista suurimman muodostivat juuri anabaptistit. Toinen ryhmä oli organisoimattomampi spiritualistinen suuntaus, jonka piirissä niin sanottu sisäinen sana sai joskus suuremman merkityksen kuin kirjoitettu Raamatun sana. Tässä ryhmässä ei myöskään korostettu järjestäytyneen seurakunnan merkitystä samalla tavalla kuin anabaptistit tekivät.
Vaikka spiritualistitkin hylkäsivät yleensä lapsikasteen, he eivät välttämättä ottaneet uskovien kastetta: kaste oli heille ulkoisena seikkana toisarvoinen.
Kolmannen radikaalireformaation suuntauksen muodostivat inhimilliseen järkeen luottaneet niin sanotut evankeliset rationalistit. Heistä tunnetuin lienee espanjalaissyntyinen tiedemies Miguel Serveto, joka joutui roviolle Genevessä 1551 kiellettyään kirjoissaan kolminaisuusopin.
Yksipuolista tarkastelua
Termi ”anabaptismi” on alun perin kreikan uudestikastamista tarkoittavasta sanasta anabaptismos johdettu pilkkanimi. Liikkeen historiaa tutkinut baptistihistorioitsija William R. Estep on kirjoittanut: ”Heidän osansa on ollut tulla laajalti väärinymmärretyiksi, tahallisesti väärin kuvatuiksi tai täydellisesti huomiotta jätetyiksi. Ennen nykyistä sukupolvea kaikki pätevät historioitsijat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta liittyneet neljäsataa vuotta kestäneeseen [anabaptistit tuomitsevaan] kohteluun.”
Syitä tähän ilmiöön on ollut monia. Eräänä tekijänä Estep pitää sitä, että tutkimus ei aiemmin lainkaan erotellut radikaalireformaation eri suuntauksia – kuten ei osattu tehdä reformaation aikanakaan. Toiseksi Estep toteaa tutkijoiden luottaneen reformaation aikaisiin selvityksiin, jotka poleemisessa tilanteissa syntyneinä ovat puolueellisia ja epäluotettavia. Kolmanneksi poikkeustapausten merkitystä on korostettu suhteettomasti: joissakin reformaation ajan kuvauksissa anabaptismista mainitaan esimerkkinä vain vuoden 1525 talonpoikaissodan agitaattorina toiminut entinen katolinen pappi Thomas Müntzer sekä vuoden 1534 tapahtumat Münsterin kaupungissa, jossa pieni radikaaliryhmä ajoi asiaansa aseellisella toiminnalla.
Tällaisilla esimerkeillä on vain entisestään vahvistettu mielikuvaa, jonka kastajaliikkeestä alun perin loivat heidän vastustajansa.
Lisäksi anabaptistien julkikuvaa ovat värittäneet heidän joukossaan toimineet viimeisten päivien saarnaajat, kuten kirjansitoja ja kirjojen levittäjä Hans Hut sekä Lutherin suosittelemana työnsä aloittanut Melchior Hoffman. Hoffman toimi Tukholmaa myöten ja kehitti fanaattista ja apokalyptistista oppia. Hän uskoi näynomaisiin ilmestyksiinsä, nimesi itsensä toiseksi Eliaksi ja sai karismaattisena johtajana paljon seuraajia. Evankelisen toimintansa tähden arvostettu Hut puolestaan ennusti Kristuksen paluun tapahtuvan pääsiäisenä 1528. Hän voitti suuria joukkoja kastajien puolelle, vaikka tarkkaan ottaen hän ei uusinut lapsikastetta vaan ainoastaan teki kääntyvien otsaan ristinmerkin märällä sormella.
Näiden esimerkkien äärellä pitää muistaa, että koko reformaatioon liittyi voimakas kokemus lopunaikojen koittamisesta. Esimerkiksi Luther piti itseään lopunaikojen evankelistana ja kirjoitti vuonna 1522 odottavansa erään astrologisen merkin johdosta Jeesuksen palaavaan kahden vuoden kuluttua.
Lisäksi Hut ja Hoffman näyttävät edustaneen kastajienkin joukossa vähemmistöä. Mielenkiintoisen ja jyrkän kontrastin heihin loi muun muassa entinen katolinen teologian professori Balthasar Hübmaier, joka perusti uskovien kasteelle perustuvat seurakunnat Etelä-Saksan Waldshutiin ja nykyisen Tšekin alueella sijaitsevaan Nikolsburgiin. Maltillinen ja korkeasti koulutettu Hübmaier kuului niihin anabaptisteihin, jotka eivät missään vaiheessa lähteneet tekemään apokalyptisia ennustuksia. Lisäksi hän arvosteli voimakkaasti Nikolsburgiin turvaan hakeutunutta Hutia tämän ennustusten vuoksi ja sanoi tämän pettävän kansaa. Lisäksi Hübmaier suhtautui myönteisesti esivaltaan ja lailliseen järjestykseen sekä salli esivallan miekan käyttämisen kristityllekin, minkä vuoksi hän puolestaan sai osakseen arvostelua joiltakin muilta anabaptisteilta.
Nykytutkimuksen mukaan kastajien enemmistö oli kuitenkin Hübmaierin kaltaista rauhallista ja pasifismiin sitoutunutta väkeä ja kärsi epäoikeudenmukaisesti vähemmistön maineesta.
Vainottu joukko
Parhaiten anabaptistit silti muistettaneen heihin kohdistetuista vainoista. Ensimmäiset väkivaltaiset vainot kohdistuivat alussa mainittuihin Sveitsin veljiin. Heidän ”kirkollistottelemattomuutensa” johti välien rikkoutumiseen Zwinglin ja Zürichin kaupungin johdon kanssa, ja jo tammikuussa 1525 heitä vangittiin.
Alkuvuodesta 1526 kaupungin lakia muutettiin niin, että aikuiskasteesta tuli kuolemantuomiolla rangaistava rikos. Kastajaliikkeen keskeiset johtajat suljettiin niin sanottuun Noidan torniin, johon heidän oli tarkoitus kuolla ja mädäntyä. Tuntemattomat hyväntekijät kuitenkin auttoivat miehet pakenemaan, ja he jatkoivat saarnaamistaan. Viranomaiset kovensivat asteittain otteitaan haluten katkaista liikkeen etenemisen. Edellä mainittu Felix Manz oli ensimmäinen protestanttien surmaama anabaptisti. Hänet hukutettiin Zürichinjärveen.
Joillakin paikkakunnilla, kuten Strasbourgissa, raadit olivat suvaitsevampia, mutta melkein kaikki ensimmäisinä kasteen saaneista surmattiin lopulta. Paikoin rangaistuksia sai oteuttaa jopa ilman oikeudenkäyntiä. Sveitsin veljien johtaja Konrad Grebel näki jo liikkeen alkuvaiheissa: ”Todella uskovat kristityt ovat lampaita susien joukossa, teuraaksi vietäviä karitsoita. He tulevat kastetuiksi ahdistuksella, hädällä, vainolla, kärsimyksellä ja kuolemalla”.
Tiukimman vainon aikaan kastettaan katuva selvisi mestauksella, kun taas katumaton poltettiin roviolla.
Se, että kastajaliikkeeseen kuuluvat muodostivat paikoitellen Sveitsissä ja Reinin laaksossa hetkellisesti jopa enemmistön, oli osin syynä siihen, että vuoden 1528 alussa koko saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa asetettiin voimaan määräys, jonka nojalla baptistisen kasteen ottamisesta rangaistaan kuolemalla.
Paikoin vainoilla myös päästiin niille asetettuun tavoitteeseen; erityisesti Saksasta kastajaliike saatiin monilta alueilta raivattua pois. Silti lopputulos ei aina ollut tavoiteltu. Alzeyn kreivin kerrotaan olleen tyrmistynyt, kun teloitukset eivät lopettaneet liikkeen etenemistä. Hän oli kysellyt: ”Mitä minun pitää tehdä? Mitä enemmän teloitan, sitä enemmän he enentyvät.”
Siellä missä kastajaliike säilyi, olemassaolo vaati yhteisöltä itseltään usein paljon mukautumista.
Uhka kirkollisille ja maallisille johtajille
Suurin osa anabaptisteista ei ollut vallankumouksellisia siinä mielessä, että he olisivat tavoitelleet yhteiskunnallista valtaa. Kirkkohistorioitsija Roland Baintonin mukaan enemmistö heistä totteli hallitusta asioissa, jotka eivät olleet heidän opinkappaleitaan vastaan. Sen sijaan he olivat tottelemattomia silloin, kun omatunto sitä vaati, mutta silloinkin he kärsivät nöyrästi, kun rangaistuksia langetettiin. Silti he – Baintonin sanoin – ”järkyttivät kirkon, valtion ja yhteiskunnan koko rakenteita”. Ja siksi heidät myös koettiin uhaksi.
Katolilaisten kirkonmiesten silmissä kastajaliike uhkasi kirkon asemaa koko valtioyhteisön kirkkona: lapsikaste oli kirkon ja valtion välisen suhteen perusta, eikä sitä saanut murentaa.
Protestanttijohtajat pitivät kastajia uhkana siksi, että he olivat huolissaan liikkeensä yhtenäisyydestä, sillä hajanaisen liikkeen ei uskottu voivan vastustaa katolisuutta.
Maallisia hallitsijoita huoletti anabaptistien pasifismi: jos heidän lukumääränsä olisi noussut merkittäväksi, silloisten eurooppalaisten kyky vastustaa turkkilaisten sotilaallista mahtia olisi vaarantunut.
Kaikesta vastakkainasettelusta ja mustamaalauksesta huolimatta monet liikkeeseen kuulumattomat aikalaiset luonnehtivat anabaptisteja hyvin myönteisesti. Arvostusta herätti etenkin heidän pyrkimyksensä elää hyveellisesti. Esimerkiksi lapsikastekäytännön itsekin kyseenalaistanut katolinen renessanssifilosofi ja teologi Erasmus Rotterdamilainen kirjoitti Toulousen arkkipiispalle vuonna 1529: ”Anabaptisteja voi kunnioittaa kaikkia muita enemmän heidän viattoman elämänsä takia.”
Niin ikään roomalaiskatolinen Frans Agricola kirjoitti kastajia vastaan vuonna 1582 mutta antoi heille tunnustusta heidän elämäntyylistään: ”Mitä tulee heidän ulkoiseen elämäänsä, he ovat nuhteettomia. Ei valehtelua, petosta, riitaa, karkeaa kieltä, ei ylenmääräistä syömistä ja juomista –– [vaan] ainoastaan nöyryyttä, kärsivällisyyttä, oikeamielisyyttä, vaatimattomuutta, rehellisyyttä, itsehillintää ja yksinkertaisuutta siinä mitassa, että voisi olettaa heillä olevan Jumalan Pyhän Hengen.”
Hessenin maakreivin Filipin mukaan hän löysi enemmän hyvyyttä ”näistä niin sanotuista hurmahengistä kuin niistä, jotka ovat luterilaisia”. Filip ei myöskään sallinut alueellaan anabaptistien vainoa ja sai heistä alueelleen koko yhteisöä hyödyttäneitä kunnon kansalaisia.
Anteeksipyyntöjä ja tunnustusta
Viime vuosikymmeninä 1500-luvun osin traagisia tapahtumia on käsitelty kirkkojen välisissä ekumeenisissa keskusteluissa. Kansainvälisistä kirkko-organisaatioista ainakin Luterilainen maailmanliitto on erikseen pyytänyt anteeksi reformaation aikaan tapahtunutta vainoa mennoniitoilta ja heidän kauttaan myös muilta anabaptimista alkunsa saaneilta liikkeiltä.
Samalla muissa kirkoissa on tunnustettu varhaisten anabaptistien merkitys uskonnonvapauden esitaistelijoina ja onpa yhä useampi valmis myöntämään senkin, että heidän keskuudessaan oli oppineisuutta ja vakavasti otettavaa teologiaa.
Kaikilla onkin oppimista näiltä pioneereilta, jotka olivat valmiit kärsimään sen tähden, minkä oikeaksi ymmärsivät.
Mikä
Anabaptistien perilliset » Selkeimmin 1500–1600-lukujen anabaptistien perillisiä ovat mennoniitat, Brethenseurakunnat, hutteriitit sekä vuosisatojen takaisen elämäntyylinsä vaalimisesta tunnetut amishit. » Anabaptismin vaikutus Englannin ja myöhemmin muiden maiden baptistiyhteisöjen syntyyn oli pitkään kiistanalainen, mutta sittemmin näiden liikkeiden väliltä on löydetty historiallisia yhteyksiä. » Laajasti ottaen anabaptistien ja muiden radikaalien seuraajina voidaan pitää kaikkia yhteisöjä, jotka noudattavat baptistista kastekäytäntöä ja sille perustuvaa seurakuntanäkemystä.
Risto Kauppinen Kirjoittaja on helsinkiläinen teologian opiskelija, jonka pro gradu -tutkielma tarkasteli Balthasar Hübmaierin kasteteologiaa.
Baptistisen teologian tienraivaaja
Saksalainen Balthasar Hübmaier oli monista anabaptistiseen liikkeeseen siirtyneistä katolisista papeista tunnetuin ja teologisesti ansioitunein.
Martti Lutherin ikätoveri, teologian professorina ja Regensburgin katedraalissa pääsaarnaajana toiminut Hübmaier vastusti aluksi Lutherin uudistusvaatimuksia. Luettuaan tämän tekstejä talvella 1522–1523 hän kuitenkin kääntyi evankelisen uskon kannattajaksi. Samalla hän koki hengellisen uudistumisen.
Myöhemmin hän tunnusti eläneensä kääntymykseensä asti synnissä ja haureudessa ja olleensa pyhien kirjoitusten tohtori ilman että oli lukenut alusta loppuun yhtäkään evankeliumia tai Paavalin kirjettä. ”Millaista Jumalan Sanaa minä sitten saatoin opettaa ja saarnata?”, hän kysyi ja vastasi kysymykseensä luetellen keskiajan katolisia oppineita sekä katolisia säädöksiä ja legendoja.
Myöhemmin Zürichissä vieraillessaan hän tutustui Sveitsin reformaattoreihin, ja hänestä tuli Ulrich Zwinglin ystävä ja työtoveri. Sveitsissä Hübmaier tutustui myös moniin tuleviin anabaptistijohtajiin kuten Konrad Grebeliin.
Pako suden suuhun
Kääntymyksensä jälkeen Hübmaier omaksui vahvasti reformaation sola scriptura (yksin Raamattu) -periaatteen ja päätyi sen perusteella epäilemään lapsikastetta. Kun Grebel ja muut Sveitsin ensimmäiset anabaptistit olivat aloittaneet uskovien kasteiden toimittamisen ja joutuivat karkotetuiksi Zürichistä, Hübmaier otti kasteen eräältä heihin kuuluneelta saarnaajalta pääsiäisenä 1525.
Tämän jälkeen Hübmaier ja lapsikasteen kannattajaksi jäänyt Zwingli kävivät julkista keskustelua kirjojensa kautta. Zwingli väitti lapsikasteen olevan vanhan liiton ympärileikkauksen vastine. Hübmaier ei voinut hyväksyä tätä: hän löysi Raamatusta vain uskoon tulleiden kasteen ja vain uskovista koostuvan seurakunnan. Hän kirjoitti, ettei uskonut olevan mahdollista palata alkuseurakunnan puhtauteen, ellei kastetta ja ehtoollista aseteta oikeaan asemaansa. Hän järjesti johtamansa, Etelä-Saksan Waldshutissa toimivan seurakunnan periaatteidensa mukaisesti ja kaupungin raadin hyväksynnällä.
Opetustensa ja toimintansa vuoksi Hübmaier joutui sekä Zwinglin johtamien reformoitujen että katolilaisten vainoamaksi. Kun hän pakeni katolilaisia Zürichiin, reformoidut vangitsivat hänet. Myöhemmin, alkuvuonna 1526 he saivat kiduttamalla painostettua sairaudesta heikentyneen Hübmaierin allekirjoittamaan oppinsa peruutuksen.
Anabaptistijohtaja ei kuitenkaan lopettanut toimintaansa vaan jatkoi työtään ja perusti uskovien kasteelle perustuvan seurakunnan nykyisen Tšekin alueella sijaitsevaan Nikolsburgiin. Kaupungin paroni Leonhard von Liechtenstein omaksui hänen oppinsa, otti kasteen ja liittyi liikkeeseen, mutta Böömin kuninkaaksi valittu Ferdinand I otti tavoitteekseen tehdä anabaptismista lopun. Hübmaier vangittiin jälleen, ja koska hän ei enää perunut oppiaan, hänet poltettiin roviolla Wienin muurien ulkopuolella 10. maaliskuuta 1528.
Hänen vaimonsa, joka oli kehottanut miestään pysymään lujana tämän ollessa jo roviolla, hukutettiin kolmen päivän kuluttua.
”Kaste on enemmän kuin symboli”
Hübmaierin kasteteologia ja tapa argumentoida uskovien kasteen puolesta olivat uraauurtavia. Monista muista anabaptisteista poiketen hän ei katsonut kasteen olevan pelkkä symboli vaan näki sillä myös pelastavaa vaikutusta. Sakramentaalista raamatullisessa kasteessa ei Hübmaierin mukaan kuitenkaan ollut itse kasteen suoritus tai kastajan lausumat sanat vaan ihmisen suostuminen Jumalan kutsuun ja julkinen tunnustautuminen Jeesukseen.
Amerikkalainen kirkkohistorioitsija David C. Steinmetz on tiivistänyt Hübmaierin tahdonvapauteen perustuvaa pelastusoppia: ”Kun syntiset vastaavat evankeliumin kutsuun, Jumalan täytyy uudestisynnyttää heidät, ei heidän vastauksensa laadun perusteella vaan koska Jumala on sitonut itsensä lupauksillaan vanhurskauttamaan kenet tahansa, joka vastaa evankeliumiin.” Evankeliumin kuulemisen jälkeen otettu kaste oli Hübmaierille juuri tätä evankeliumiin vastaamista.
Viime vuosikymmeninä virinnyt kiinnostus anabaptismia kohtaan on johtanut siihen, että myös Balthasar Hübmaierin teologiasta on tehty useita tutkimuksia ja hänen teologiset ansionsa on tunnustettu yhä laajemmin.
Miten onViime syksynä
Fida järjesti arabitaustaisille kristityille suunnatun Musaalahah Davar -opetusviikonlopun, jossa käsiteltiin Israeliin liittyviä teemoja Raamatun pohjalta. Menestyksekkää...
Miten onKesäkuun 2018
kommentoiduimpia uutistapahtumia olivat KD-vaikuttaja Aki Ruotsalan pikapotkut
Porin Jazzien toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun Satakunnan kansa oli
kertonut siitä...
Miten onRokotevastaisuus on
noussut loppusyksystä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokkotapauksen myötä.
Larsmon eli Luodon kunta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.
Miten onLähetys- ja
kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.
Miten onLokakuussa Helsingissä
vietettiin raamatunkäännöstyön juhlaa: jo kymmenelle Venäjän suomensukuiselle kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti (RV 43). Viimeisin, komipermjakinkielinen...
Miten onVuosikymmenten ajan
suomalaiset kristityt ovat olleet vahvoja Israelin ystäviä yli
kirkkokuntarajojen.
Israel-asiantuntija, pastori Harri Kröger, mikä on
mielestäsi merki...
Miten onPakistanin korkein
oikeus vapautti viime viikolla vuodesta 2009 vangittuna olleen, kuolemantuomiota odottaneen Asia Bibin. Kristitty viiden lapsen äiti oli vangittu sen jälkeen, kun hänen oli...
Miten onMarko Selkomaa toimii Hyvä Sanoma ry:n evankelistana ja lähetyspastorina. Kotimaan tilaisuudet ja kampanjat ovat osa Hyvä Sanoma ry:n toimintaa. Lähetyskampanjat toteutetaan yhteistyössä Fida Internat...
Miten onHelluntaiseurakuntien hengellisestä ja toiminnallisesta tilanteesta julkaistiin tutkimus Syyspäivillä Helsingissä kolme viikkoa sitten. Laajassa aineistossa käytiin läpi seurakuntien nykypäivää ja tul...
Miten onYksi laajimmin
maassamme levitetyistä hengellisistä kirjoista on Riku Rinteen kirjoittama
KK – Kuolemankauppias, joka kertoo Kari KK Korhosen elämäntarinan.
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa
mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mikäli
hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.
Miten onHELP ry on
Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöiden jäsenyhdistys, joka palvelee
jäseniään muun muassa tukemalla työhyvinvointia ja kutsumustyötä sen eri
vaiheissa.
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti
myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n
puheenjohtaja Risto Huvila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
Miten onRistin Voiton päätoimittaja
on vaihtunut tänä kesänä. Petri Mäkilä aloitti lehden vastaavana
päätoimittajana juhannuksena, ja toimitusta 13 vuotta johtanut Leevi Launonen
jäi eläkkeelle...
Miten onHelluntailiikkeessä
vaikuttava Scott Morrison, 50, valittiin elokuussa Australian
uudeksi pääministeriksi. Tunnustavana kristittynä Morrison kuuluu Sydneyn Horizon-seurakuntaan,
joka toim...
Miten onSuomen Gideonit
on perustettu vuonna 1946 ja on vuodesta 1952 ollut osa kansainvälistä The
Gideons International (TGI) -järjestöä. Raamattutyöhön keskittynyt järjestö
toimii 201 maassa j...
Miten onJyväskylän yliopiston
kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka kirjoitti
Oikea Media -julkaisun vieraskynäpalstalla 27.7. artikkelin otsikolla
”Kampanja pedofilian l...
Miten onVakavat opilliset
ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä
sellainen nousi esiin liikkeen työntekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä
opista poikkeavan J...
Miten on”Tätä on odotettu, sika jees!” kommentoi eräs Raamattua rakastava henkilö katsottuaan You Tubessa Aikamedian tekemän esittelyvideon Sana Elämään -kommentaariraamatusta.
Miten onHausjärvellä järjestettiin 22.7.2018 luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus osana yhteiskristillistä romanipäivää.
Miten onHelsingin Saalem -seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood, ovatko maahanmuuttajien sydämet edelleen avoimia evankeliumille? – Kyllä, avoimuus jatkuu edelleen. Sen näkee myös niissä, jotka ovat...
Miten onJuhannuskonferenssin kävijämääristä on esitetty monenlaisia
arvioita. Suurin osa uskoo kävijämäärän laskeneen.
Konferenssi-isäntä Marko Halttunen, minkälainen
tapahtuman p...
Miten onJuhannuskonferenssissa eivät enää kaiu juhlakanslian
kuulutukset, joissa totuttiin vuosien saatossa kuulemaan tiedotuksia
kadonneista henkilöistä, päälle jääneistä auton valoista ja eri puol...
Miten onNuorisotyöntekijä Mika Tenetz tutki IK-opistossa
Alphacrucis Collegeen tekemässään MA-tutkinnon päättötyössä amerikkalaisen
Gateway-seurakunnan pastorin John Burken teoksia ja ajattelua...
Miten onFidan
uusimmassa Muslimimissio-uutiskirjeessä kerrotaan
etiopialaisesta miehestä, jonka kääntymykseen
islamista kristinuskoon sisältyi erikoinen
ilmiö: hän oli saanut lahjaksi Raamatun,
j...
Miten onUskonnollisen vakaumuksen vaikutusta ihmisen terveyteen ja
hyvinvointiin on tutkittu pitkään niin lääketieteessä kuin esimerkiksi
psykologiassakin.
Miten onRistin Voitto uutisoi viime viikon numerossa Tampereen
helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajille annetusta kristinuskon opetuksesta ja
heidän kokemastaan Pyhän Hengen kasteesta (RV 21).
...
Miten onIK-opiston vararehtori
Markku Ojaniemi ja
nuorisotoimintojen koordinaattori Tero Järventausta esittelivät
pastoreiden saunaillassa 7.
toukokuuta seurakuntien vastuunkantajille IK-opi...
Miten onJerusalem on
jälleen maailmanpoliittisen huomion kohteena. Sen myötä myös monet
eskatologiset ja missiologiset kysymykset ovat nousseet taas esiin. Fidassa on
kuitenkin ihmetelty joitakin...
Miten onKeuruun Juhannuskonferenssi on valtava vapaaehtoistyöntekijöiden
voimainponnistus. Jälleen tänä kesänä talkoisiin odotetaan noin 1 700:aa
vapaaehtoista.
Miten onLahden helluntaiseurakunnassa järjestetään lauantaina 5. toukokuuta
sielunhoidollinen seminaari, jonka teemana on ”Kun lapsen mieli murtuu”.
Seminaari pyrkii auttamaan perheitä, joiden la...
Miten onHelsingin Saalem-seurakunnassa järjestettiin viime viikolla
kaksipäiväinen johtajuuskonferenssi, jonka yhtenä tavoitteena oli valmentaa
nuorta sukupolvea hengelliseen vastuunkantoon ja joht...
Miten onKeuruun IK-opistolla järjestetään 28.–30. toukokuuta
senioripäivät, jonne kokoontuu noin 160 eläkkeellä olevaa helluntaiseurakuntien
työntekijää. Tapahtuma on osallistujille maksuton, ja s...
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta
vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmallista, uutisoi Helsingin Sanomat 4.
maaliskuuta.
...
Miten on Aikamedia teetti viime syksynä Mediatum Oy:llä laajan tutkimuksen, joka
koski kaikkia Aikamedian tuotteita ja palveluja. Kyselyyn vastasi toista
tuhatta henkilöä, ja tutkimuksen antamaa...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjestämässä lauantaina 21. huhtikuuta
Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää seminaaria, jossa käsitellään
uskonnollista väkivaltaa. Seminaarin teema...
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viikkolehdessä oli hiljattain juttu,
jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan
lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
Miten onHyvä Sanoma -lehti koki
vuodenvaihteessa perusteellisen uudistuksen. Aikamedian toimitukseen on tullut
siitä voittopuolisesti myönteistä palautetta, mutta osa palautteen antajista
on kok...
Miten onHuippusuosittu lasten puuhateltta uhkasi lopettaa
toimintansa vuoden 2016 Juhannuskonferenssissa Keuruulla, kun vastuunkantajia
sen hoitamiseen ei löytynyt tarpeeksi. Viime juhannuksena va...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietettiin perinteiseen
tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen
seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
Miten onHyvä Sanoma ry vastaa helluntaiseurakuntien järjestönä kotimaan
evankelioinnista ja tekee monimuotoista työtä muun muassa kouluissa,
vankiloissa ja diakonian parissa.
Miten onSäveltäjä Lasse Heikkilä kiersi Suomi 100 -juhlavuoden aikana Valkia-ryhmän ja muun
taustajoukkonsa kanssa ympäri maata esittämässä säveltämäänsä Suomalaista
messua. Produktio oli yksi näky...
Miten onSuomen helluntaiseurakuntien lähetystyössä palvelee
toistakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Osa on aiemmin toiminut samassa
tehtävässä seurakunnan palkkaamana lähetystyöntekijänä, osa o...
Miten onSuomessa
hiljattain voimaan astunut
varhaiskasvatuslaki ei
enää tunne uskontokasvatusta. Monet
päiväkodit ovat tulkinneet tämän
merkitsevän sitä, etteivät ne enää
tee yhteistyötä seuraku...
Miten onKristityksi
kääntyneet entiset muslimit joutuvat
kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin
vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime
viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
Miten onAikamedian
julkaisemaan lehtiperheeseen kuuluu
kuusi säännöllisesti ilmestyvää lehteä. Niistä
Ristin Voitto on helluntailiikkeen viikkolehti
ja muut harvemmin ilmestyviä aikakauslehtiä,
j...
Miten onRistin Voitto on vuodesta 1912 ilmestynyt Aikamedia
Oy:n kustantama helluntailiikkeen viikkolehti.
Viime aikoina lehti on laajentanut sisällöntuotantoaan
myös verkossa. Yksi
Ristin Voiton...
Miten onSyyskuun
lopussa Turussa järjestettyjen helluntailiikkeen
Syyspäivien palautekysely on
koottu. Syyspäivätoimikunta kokoontui torstaina
2. marraskuuta Helsingin Saalemiin arvioimaan
saatua...
Miten onNenäpäivää vietetään
jälleen marraskuussa. Keräys
on alkamassa jo lokakuun puolella,
ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan
valtakunnallista keräystä.
Miten onSana
ylistys herättää
seurakuntalaisissa monia
erilaisia mielikuvia. Seurakuntien ylistystavat
ja -laulut myös jakavat kristittyjä. Usein
kysymys on kuitenkin jostakin aivan muusta
kuin...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille
helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui
lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa.
Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta
palautetta ja s...
Miten onSyyspäivät tuntuvat tulevan kesän jälkeen monille
helluntaiseurakuntien pastoreille ja
vastuunkantajille yllätyksenä. Turussa vastaanotettiin
ilmoittautumisia pitkään deadlinen
jälkeen....
Miten onSuomen
maahanmuuttajatilanne on muuttunut kahden vuoden takaisen maahanmuuttajavyöryn jälkeen. Koordinaattori Timo Kekolahti, minkälaista maahanmuuttajien kohtaaminen on tänään?
Miten onFloridan
suomalaiset kristityt odottelivat Irma-hurrikaania
jännittyneinä. Ennusteissa myrskyn
pelättiin osuvan kovimmin juuri West
Palm Beachin alueelle, missä Lake Worth
ja suomalainen...
Miten onSyyskuun
lopussa järjestettävien
helluntailiikkeen Syyspäivien
puhujaksi on kutsuttu Gateway-seurakunnan
pastori John Burke Yhdysvalloista.
Hänen opetuksensa on
herättänyt kysymyksiä ja...
Miten onToissa lauantaina Helsingin
Senaatintorilla koettiin
pitkään aikaan suurin kristillinen kaupunkitapahtuma,
kun arviolta 8 000 ihmistä kokoontui
seuraamaan ja osallistumaan Lasse Heikkilän...
Miten onHelluntaiseurakunnissa työskentelee pastorien
ohella enää kourallinen palkattuja evankelistoja.
Kotimaan saavuttavaan työhön on
kuitenkin nimetty 21 yhteysevankelistaa eri
puolilla maata....
Miten onSyyspäivät (vuoteen
2014 saakka nimellä Talvipäivät)
on helluntaiseurakuntien pastoreiden, vanhimpien
ja vastuunkantajien vuosittainen
tapahtuma, joka järjestetään tänä
vuonna 28.–30. syy...
Miten onKOULUT ovat aloittaneet jälleen uuden lukuvuoden. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on maanlaajuinen koulupastoreiden verkosto ja yli 30 vuoden kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Viime vuosina...
Miten onPääkaupunkiseudun Iso Kirja eli IK Helsinki näkee päivänvalon 14. elokuuta. Raamattuopiston historiallinen harppaus tuo kurssit ja seminaarit paremmin myös ruuhka-Suomen ulottuville. Mitä kursseja...
Miten onMAAMME tunnetuimpia raamatunopettajia on Uusi
Tie -lehden päätoimittaja, kansanlähetysvaikuttaja Leif Nummela,
jonka luotsaamia Raamatun punainen lanka -seminaareja on järjestetty myös
vapaakri...
Miten onIK-opistolla Keuruulla
järjestetään suosittuja valtakunnallisia
Fifteen-leirejä rippikouluikäisille helluntaiseurakuntien nuorille.
Suosion kääntöpuolena jotkut seurakuntakentän toimijat
k...
Miten onVanhoillislestadiolaisesta taustasta tunnettu Jämsän kristillinen opisto järjestää heinäkuun jälkipuoliskolla perinteiset Opistoseuransa Isossa Kirjassa.
Miten onSuomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN)
kuuluvat Suomen Adventtikirkko, Baptistikirkko,
helluntailiike, Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija.
Miten onTämän
vuoden herättäjäjuhlia vietetään
7.–9.
heinäkuuta herännäisyyden juurilla, Paavo Ruotsalaisen kotipitäjässä
Nilsiässä. Pääpaikka sijaitsee
aivan Nilsiän keskustassa.
Miten onVuodesta 1912
lähtien ilmestynyt Ristin Voitto -lehti on kokenut monia uudistuksia yli
sadan vuoden aikana. Nyt lehteen on jälleen
tekeillä uudistus, joka näkyy sekä rakenteessa että
sisäl...
Miten onEspoon Metro Areenalla toukokuun lopulla järjestetty
Nouse Suomi -tapahtuma on
herättänyt kriittistä jälkikeskustelua niin
seurakunnissa kuin mediassakin. Pääpuhujan, amerikkalaispastori
G...
Miten onRistin Voitto -lehden numeron 22/2017 saa myös moni sellainen henkilö, joka ei
ole vielä lehden tilaaja. Ristin Voiton painosmäärä on huomattavasti suurempi
tavanomaiseen viikkopainokseen...
Miten onHelluntaiseurakuntien koulutyöntekijät pääsevät
yhä kouluihin. Koulupalvelun yhteistyöjärjestönä
toimii nykyisin myös kansainvälinen
E-Compass ry.
Miten onTukholman keskustassa tehtiin perjantaina 7.4. terrori-isku, jossa kuorma-auton anastanut uzbekistanilainen mies ajoi sillä ensin ihmisten päälle Drottninggatanin kävelykadulla ja törmäsi sitten Åhlén...
Miten onJoensuun helluntaiseurakunta ja Voice in the City -järjestö toteuttavat ensi viikolla Joensuun urheilutalolla rukouskoulun. Tapahtuma kestää torstaista lauantaihin. Opettajina rukouskoulussa toimivat...
Miten onKuntavaaliehdokas Jari Viherlammen kohdalle osui kyseenalainen kunnia saada ehdokasnumerokseen 666. Hilpeyttä herättää etenkin se, että Ilmestyskirjassa pedon luvuksi mainittu numero kerryttää ääniä m...
Miten onHelsingin Saalemissa järjestetään johtajuuskonferenssi huhtikuun alussa. Mukana tapahtumassa on muun muassa hippiseurakuntaliikkeen perustaja Mark Foreman sekä Lontoon Hillsong-seurakunnan pastori Dan...
Miten onTM Aila Ruohon uutuusteos Pyhät, pahat ja pelokkaat (Atena 2017) on herättänyt huomiota mediassa. Ruoho pureutuu hengellisiin pelkoihin kymmenessä yhteisössä, ja haastateltavien joukossa on myös hellu...
Miten onIso Kirja -opisto ja australialainen Alphacrucis College (AC) toimivat nykyisin yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä Suomessa. Tämä yhteistyö alkoi vuonna 2015.
Miten onIson Kirjan opettaja, TT Miika Tolonen pohdiskeli Opiston mäeltä -blogissaan kristityn kansallista identiteettiä ja lojaliteettia valtiolle (blogi löytyy osoitteesta ristinvoitto.fi). Hänen mukaansa k...
Miten onYle TV1:n Perjantai-ajankohtaisohjelmassa haastatellun ex-helluntailaisen Kaisa Klapurin kuvaukset
lapsuuden kokemuksistaan Kälviän helluntaiseurakunnassa ovat nostattaneet keskustelua muun muass...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
Miten onSana Elämään -kommentaariraamattu on yksi Aikamedian kärkihankkeita vuonna 2017. Sen tekstilaitoksena käytetään suosittua Raamattu Kansalle -käännöstä, joka julkaistiin 2012. Kommentaariraamatusta on...
Miten onVuoden 2017 Juhannuskonferenssia on valmisteltu jo viime syksystä alkaen, ja konferenssitoimikunta kokoontui viime viikolla päättämään ohjelman pääsisällöistä.
Miten onRadio Patmos panostaa voimakkaasti radio-ohjelmiin. Se aloitti vakituisella toimiluvalla lokakuussa 2016 kymmenellä kuuluvuusalueella ja lyhytaikaisella luvalla 14 paikkakunnalla. Vaikka lyhytaikaiset...
Miten onSuomen Helluntaikirkon puheenvuorossa Kotkan Syyspäivillä kerrottiin Poliisihallituksen uudesta rahankeräyslain tulkinnasta, jonka mukaan yhdistyspohjaisilla seurakunnilla ei olisi kolehdinkanto-oikeu...
Miten onRistin
Voitto teki viimeksi suuremman lehtiuudistuksen juhlavuonna 2012.
Sen jälkeen lehden taittoon ja sisältörakenteeseen on tehty vain pieniä muutoksia.
Nyt lehteen on taas luvassa uudis...
Miten onSuomen eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja us...
Miten onHyvinkään ja Imatran helluntaiseurakunnissa on vastikään koettu herätystä, jossa yhteensä vähintään 150 henkilöä on ilmaissut haluavansa Jeesuksen elämänsä Herraksi
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
Miten onSuomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto osallistui 7. marraskuuta Tallinnassa pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden helluntaijohtajien kokoukseen.
Miten onSosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa 765 000 euroa valtion tukea ruokaapua jakaville yhdistyksille, jotka Samaria rf:n koordinoimana hakivat avustusta toimintaansa. Tuen saajien joukossa o...
Miten onSana retriitti tulee ranskan kielen sanasta retrait, ’vetäytyminen’. Retriitti tarkoittaa vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. ...
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
Miten onSyyspäivillä keskusteltiin naisten asemasta helluntaiherätyksessä monipuolisesti. Keskusteluista noussut toivomus oli, että seurakunnat voisivat jatkossa olla entistä ehyemmin miesten ja naisten yhtei...
Miten onKotkassa järjestettiin viime viikolla helluntailiikkeen vastuunkantajien Syyspäivät teemalla ”Siltoja rakentamassa”. Vuosittaiset neuvottelupäivät, jotka ennen pidettiin tammikuussa Talvipäivinä, järj...
Miten onHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International irtisanoi useita työntekijöitä noin vuosi sitten valtion kehitysyhteistyöleikkausten myötä.
Miten onRistin Voiton numerossa 38 uutisoitiin, että Ison Kirjan lähetyslinjan suosio on laskenut, kun järjestöiltä on leikattu valtion tukea ja seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua...
Miten onRadioaallot ovat vieneet jumalanpalveluksen suomalaisten koteihin jo vuodesta 1926. Yleisradio juhli juuri radiojumalanpalvelusten pyöreitä vuosia; jumalanpalvelus on pisimpään Yleisradion ohjelmistos...
Miten onKristinuskoon tutustuttava Alfa-kurssi sai viime vuonna Britanniassa ennätysmäisen suosion, kertoo kristillinen Premiermediajärjestö sivuillaan. Isossa-Britanniassa noin 9 000 kirkossa järjestettiin v...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
Miten onViime viikkoina kansainvälisiä lähetys- ja kehitysyhteistyöpiirejä ovat kuohuttaneet kristillisen World Vision -järjestön Gazan-työn johtajan väitetyt yhteydet terroristijärjestö Hamasiin. ...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
Miten onJuhannuskonferenssi on helluntailiikkeen suurin vuosittainen tapahtuma, jolla on monipuolisen ohjelman lisäksi myös taloudellista merkitystä. Useissa konferenssin tilaisuuksissa kerätään rahalahjoja,...
Miten onUusi Pokémon Go -mobiilipeli on herättänyt ennennäkemättömän suosion kännykänkäyttäjien parissa ympäri maailmaa. Pokémon-pelit saivat alkunsa Nintendon laitteilla 1990-luvulla. Pokémonit olivat pikkuo...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n
julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen
Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...
Miten onWycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön erikoistunut suomalaisjärjestö, joka kuuluu kansainväliseen ja tunnustustenväliseen Wycliffe-järjestöjen verkostoon.
Miten onJuhannuskonferenssissa on lapsille omia tilaisuuksia, mutta lasten energiamäärän huomioiden se ei riitä. Lapset tarvitsevat toimintaa ja tekemistä, jotta he viihtyvät. Vuosien mittaan onkin todettu, e...
PuheenaiheRistin Voitto on kehittänyt paperilehden rinnalla voimakkaasti myös sähköisiä palveluja. Uudet tuotteet www.ristinvoitto.fi-verkkolehti, näköislehti ja sähköiset RV-uutiset ovat kesän ajan vielä vapaa...
Miten onHelluntaiseurakuntien musiikki ry on osoittanut seurakunnille kannanoton, jossa se huolehtii yhteisöjen tämänhetkisestä musiikillisesta tarjonnasta.
Miten onNina Åström on tunnettu kokkolalainen artisti ja evankelista. Hän on edustanut Suomea vuoden 2000 euroviisuissa, tehnyt 14 levyä, esiintynyt noin 30 maassa konserteissa ja televisiossa yhteensä miljoo...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
Miten onEduskuntaan on perustettu Familia-verkosto. Sen perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta. Perustamiskirjan allekirjoittajina on kansanedustajia useista eri puolueista, ja verkoston jäseniksi voivat l...
Miten onOne Way Missionin toiminnanjohtaja Tapani Suonto on sanonut olevansa huolissaan klassisen kristinuskon hämärtymisestä uuskarismaattisten ilmiöiden vallatessa alaa. Myös monet kesän aikana Suomessa vie...
Miten onAikamedia perusti maaliskuussa suljetun Facebook-ryhmän, joka liittyy samassa kuussa julkaistuun kirjaan Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin. Koetelkaa k...
Miten onHelsingissä vapunpäivänä järjestetty Jeesus-marssi ja etenkin siihen liittyvä yhteiskristillinen vapputapahtuma Senaatintorilla on herättänyt keskustelua.
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
Miten onIso Kirja -opisto järjestää maanantaina 9.5. kello 18 helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmille saunaillan, jossa keskustellaan hengellisten ilmiöiden ja virtausten arvioinnista.
Miten onMusiikki kuuluu tärkeänä osana helluntailiikkeen toimintaan, juhliin ja myös Juhannuskonferenssiin. Perinteisesti konferenssin tilaisuuksien musiikista ovat vastanneet eri musiikkiryhmät ja esiintyjät...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
Miten onMuutamat avustusjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu kertovat valtion kehitysyhteistyöleikkausten ja toisaalta rasistisen puheen lisääntymisen auttaneen kansalaiskeräyksiä, ja r...
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
Miten onTuusulan helluntaiseurakunta haki Ristin Voiton numerossa 7/2016 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää/ohjaajaa harvinaisen suurella lehti-ilmoituksella, jonka hinta on 2 112 euroa. Ilmoitus herätti runsaa...
Miten onSuomessa eletään aikaa, jolloin monet maahan tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen ja joutuvat poistumaan maasta. Joissakin tapauksissa kielteinen päätös saatetaan kokea eettisesti ep...
Miten onKuusamon helluntaiseurakunnalla on käytössään entisestä koulusta remontoitu Vasaraperän leirikeskus, joka palvelee leiri-, kurssi- ja majoituskäytössä. Paikka sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Kuusa...
Miten onAIkamedia perusti pari viikkoa sitten suljetun Facebook-ryhmän keskustelemaan ajatuksista, joita uusi kirja Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia, 201...
Miten onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama oli Kotimaa-lehden haastattelussa (11.2.2016) huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rappeutum...