Viininkäyttö ei sovi suomalaiseen kristillisyyteen

Aino-Maija Riutamaa de Mata ihmetteli Ristin Voitossa (RV 27) liian tiukkoja asenteita viinin
juontiin. Ehkä hänen kirjoituksessaankin oli kapea näkökulma asiaan.

Eri kulttuureissa viinillä voi olla juomana erilainen rooli. Mitä sitten uskovan perheen viininkäyttö kertoo täällä Suomessa? Se on viesti muille siitä, että uskovat elävät niin kuin monet ihmiset elivät ennen uskoontuloaan. Uskoontulo on kuitenkin muuttanut monien suhteen viiniin ja alkoholin käyttöön.

Suomalaisessa kulttuurissa alkoholin merkitys on varsin erilainen kuin monissa muissa maissa. Nuorten alkoholinkäyttö on humalahakuista, tosin myös päihteettömien nuorten osuus on lisääntynyt. Suomessa alkoholistiperheen varjo ja häpeä osuu liian moniin perheisiin ja sukuihin. Se ei ole kaunis kulttuurielämys vaan jotain aivan muuta.

Nuorten alkoholinkäyttö on syrjäytymisriski ja johtaa helposti myös avioeroon ja työttömyyteen. Mitä kaikkea alkoholinkäyttö saa aikaan perheissä, sitä on tässä tarpeetonta edes kuvata. Suomi näyttäytyy muulle maailmalle väkivaltaisena maana, ja siihen on alkoholilla merkittävä osuus.

Tätä taustaa vasten olisi hämmentävää edustaa viini- ja olutkulttuuria seurakunnassa. Seurakunta voi toki jakaantua absolutisteihin ja viiniä juoviin, mutta eikö meillä ole varaa ajatella lähimmäisiämme, kun teemme elämänvalintojamme, jotka näkyvät myös muille kuin itsellemme.

Tähän kysymykseen tuskin koskaan löytyy lopullista vastausta. Jokainen ihminen tekee omia päätöksiään ja arvovalintojaan, ja niin saa ollakin.

Uskon, että Riutamaa de Matan kirjoituksessa vaikuttimet olivat puhtaat, ja hänelle viinin käyttö on normaaliin ruokailuun ja kulttuuriin liittyvä tapa. Mutta kun siirrämme sen suomalaiseen kulttuuriin, sen merkitys muuttuu heti ihan toiseksi.


Tiina Keskinen
Kälviä