Vetoomus afgaanikristittyjen puolesta

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä on huolissaan Suomesta Afganistaniin palautettavien afgaanikristittyjen hengestä ja turvallisuudesta. Riski menettää henkensä maahan palatessa islamista luopumisen vuoksi on erittäin suuri. Siksi Suomen viranomaisten tulisi arvioida uudelleen afgaanikristityille annettujen kielteisten turvapaikkapäätösten perusteet ja riskiarviot sekä huomioida olosuhteet Afganistanissa myös uusia päätöksiä tehtäessä.

Ulkomaalaislain 147 § mukaan ”ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle”.

Afganistan on tällainen alue etenkin kristityille, ja niinpä esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden tai Maahanmuuttoviraston linjaus siitä, että afgaaneja voidaan palauttaa maahan ja he voivat hakeutua jollekin turvalliselle alueelle, on kestämätön peruste. Ulkoministeriön 28.11.2016 päivitetyn matkustustiedotteen mukaan Afganistaniin on vältettävä kaikkea matkustamista.

Kristittyjen tilanne Afganistanissa on vaikea. Afganistan on islamilainen valtio, jossa on teokraattinen hallitus. Islam on maan virallinen uskonto, ja maan poliittinen toiminta perustuu islamilaiseen sharia-lakiin. Afganistanin perustuslaki turvaa muidenkin uskontojen harjoittamisen, mutta islamin mukaan uskonnosta luopuminen tai sen vaihtaminen ei ole mahdollista. Afganistanin lait taas eivät voi olla ristiriidassa islamin kanssa. Sharia-laki on siis tasa-arvoinen ”valtiollisten” lakien kanssa. Sharian mukaan uskonnon loukkaamisesta tai toiseen uskontoon kääntymisestä voi saada kuolemantuomion.

Vainottuja kristittyjä auttavan kansainvälisen kristillisen järjestön, Open Doorsin, vuosittaisen World Watch -raportin mukaan Afganistan kuuluu maailman viiden kristityille vaarallisimmaksi luokitellun maan joukkoon.

Osa Suomessa olevista afgaaneista kuuluu kaksinkertaiseen vähemmistöön. He ovat sekä kristityiksi kääntyneitä entisiä muslimeja että hazara-vähemmistöä. Hazarat ovat olleet vainojen kohteena Afganistanissa jo vuosisatojen ajan ja ovat edelleen. Talibanit vainosivat erityisesti hazaroita ollessaan vallassa Afganistanissa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Hazarana on erittäin vaarallista matkustaa ja maakunnasta toiseen siirtyminen on vaikeaa, sillä koskaan ei tiedä, odottaako tarkastuspisteellä viranomainen vai taliban, eikä Afganistanin hallitus pysty toimimaan hazaroiden syrjinnän estämiseksi.

Maahanmuuttoviranomaisten toiminnassa on havaittu erilaisia puutteita muun muassa turvapaikkahakemusten ja perheenyhdistämiseen liittyvien tietojen ja papereiden toimittamisessa. Tiedot eivät siirry viranomaiselta toiselle, ja asiakirjoja jopa katoaa matkan varrella.

Lisäksi haasteita on ollut esimerkiksi erilaisten tapaamisten ja tulkkipalveluiden järjestämisessä. Kun tietoja päätöksistä tulee monesta suunnasta, kenelläkään ei välttämättä ole kokonaiskuvaa tilanteesta.


Sari Essayah
Kansanedustaja
Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja