Tervehtiminen tervehdyttää

Oletko koskaan ajatellut tervehtimisen merkitystä ja sitä, mitä yleensäkin toisen ihmisen aito huomioiminen saa aikaan lähimmäisen elämässä?

Omasta kokemuksestani voin kertoa, että tervehtimisellä on hyvin laaja-alainen ja piristävä vaikutus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Yleisesti ajatellen tervehtimistä voidaan pitää hyvänä tapana, joka saatetaan kuitenkin usein unohtaa. Tervehtiminen kuuluu ihmisen peruskäytöstapoihin. Se ilmentää hänen sivistyneisyyttään ja inhimillisyyttään.

Tervehtimisen merkitys näyttäytyy esimerkiksi työpaikalla. Tervehtimisellä osoitetaan, että toinen ihminen on huomioitu ja hyväksytty. Mikäli esimies tai työtoveri jättää tervehtimättä tai vastaamatta tervehdykseen, se vaikuttaa negatiivisesti koko työyhteisön ilmapiiriin.

Joskus kateus voi johtaa tilanteeseen, jossa työtoveria ei olla huomaavinaan ja näin ollen häntä ei myöskään tervehditä. Kateuden taakse saattaa kätkeytyä huonommuuden tunne, jota yritetään peittää toimimalla epäinhimillisesti toista kohtaan. Toki on ymmärrettävää, että joskus toisen tervehdys jää syystä tai toisesta huomaamatta, ilman että siihen liittyisi mitään ennakkoasenteita.

On siis hyvä tervehtiä toista ihmistä avoimin sydämin ja pyrkiä luomaan kanssamatkaajalle hyvä mieli keskellä arjen aherrusta. Tervehtimiseen ei aina välttämättä liity verbaalista viestintää. Myös sanattoman viestin merkitys voi ilmetä vahvana. Usein pelkkä rohkaiseva ilme tai ele lämpimän hymyn saattelemana luo piristystä ja iloa arjen keskelle.

Tervehtimisellä saattaa olla suurempi vaikutus ihmisen elämänlaatuun kuin osaamme ajatellakaan, koska toisen ihmisen aito huomioiminen luo pohjaa koko elinympäristömme viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. Tervehtiminen merkitsee aitoa hyvän mielen tuottamista toiselle ihmiselle. Se liittyy oleellisesti ystävyyden empaattiseen ja vastavuoroiseen luonteeseen.

Vuorovaikutus, jonka lähtökohtana on positiivinen ajattelu ja myönteinen asenne, vaikuttaa tervehdyttävästi koko ihmiseen.


Aira Harju
Raahe