Sunnuntai 11. huhtikuuta.
Nimipäivää viettää Verna, Verna

Paimen omana itsenään omin sanoin

Klaus Korhonen: Paimenen päiväkirja. Aikamedia 2021. Sid. 333 s.

 

 

Seurakunnan ja kirkkokunnan emeritusjohtaja Klaus Korhosen kohdalla voitaneen hyvin todeta, että hän on ollut, varsinkin helluntaipiireissä, tunnettuutensa takia vahvasti julkinen persoona. Varsinkin niissä seurakunnissa, joissa hän on palvellut seurakuntaa työntekijänä ja lähettinä, mutta varmasti myös kaikilla aktiivisesti helluntaiseurakuntien toiminnassa mukana olleilla. Nyt kun Korhonen on saanut sopivasti etäisyyttä työvuosiin, on otollinen aika tulla näkyväksi omana itsenään ja omin sanoin. Sen hän tekee uutuuskirjassaan Paimenen päiväkirja.

Erinomaisten helluntaiperinteeseen kuuluvien elämäkertojen joukosta Korhosen Paimenen päiväkirja nousee persoonallisuudessaan vahvasti esiin. Se on samanaikaisesti kiinnostava omaelämäkerrallinen kurkistus merkittävän helluntaivaikuttajan elämään ja arkeen. Ja toisaalta se on syvää, aidon ja rehellisen pohjalaisen miehen uskon ja armon kokemisen jakamista. Lukijan on turha odottaa suuria paljastuksia kirkko- tai seurakunnan kulissien takaa.

Kirjasta ei saa revittyä myöskään iltapäivälehtien skandaalilööppejä pastorin elämästä – ellei sitten klikkiotsikoksi kelpaa se, että kirja murskaa täysin sen jalustan, jolle niin usein tulemme seurakuntiemme työntekijät nostaneeksi. Samalla Korhonen myös nöyrällä asenteellaan tasoittaa ne kuopat, joihin olemme toisinaan pahantahtoisuudessamme ja taitamattomuudessamme liikkeemme johtajat syösseet.

Kirja ei etene kronologisesti, eikä se ole millään tavoin aukoton henkilöhistoriikki yksityiskohtineen. Kirjaan on otettu taidollisesti päiväkirjamerkinnöistä niitä, jotka ovat osuneet merkittäviin elämänkokemuksiin tai joihin on purettu syviä tuntoja. Niiden avulla Korhonen jakaa syviä löytöjään elämästä, ihmisyydestä ja Jumalasta.

Kaiken eletyn ja koetun jälkeen Korhosen teksteistä löytyy kokonainen ihminen, joka on sinut itsensä, lähimmäisten ja Jumalan kanssa. Teos sisältää elämänmakuista, perusteellisesti pohdiskeltua, vahvasti elettyä ja koettua elämää – ihmisen puhetta tämän päivän kristityille. Sädekehää ei ole tarve kiillottaa, kun ei sellaista olekaan.

Paimenen päiväkirjasta löytyy ihminen, jonka identiteettiä ei määritä asema, tehtävä tai edes kutsumus. Identiteetti on Jumalan luomistyössä ja armon vastaanottamisessa Kristuksen sovitustyön kautta. Tämän lahjavanhurskauden varassa meidät on kutsuttu palvelemaan Jumalaa. Ja vaikka aina ei ole tuntunut siltä, niin ihminen – Klaus Korhonen – on kelvannut ja riittänyt.

Kirjassa on sopivasti avattu myös pastorin arkea, luonnetta, ihmissuhteiden rasittavuutta, turhautumista, väsymystä ja epäilyjä, joten siitä saa varsin rehellisen kuvan pastorin työstä ja elämästä. Ja oppii vähän paremmin tuntemaan paimen Korhosta.

Teksteistä löytyy myös opettaja Korhonen, joka jakaa elämän ja kokemusten kautta opitun lukijoidensa parhaaksi: ”Seurakunta on yksi voimakkaimmista ihmisen elämää muovaavista tekijöistä. Jos seurakunta on turvallinen ja siinä vallitsee hyväksyvä ja elämälle avoin ilmapiiri, se varustaa ihmistä kohtaamaan elämän ja sen arvaamattomat käänteet.” Paimenen tekstiä on ilo lukea.

 

 

Petri Viinikkala



UUTISET