Oletko lähtijä vai lähettäjä?
Olen ilokseni todennut, että Jumala kutsuu vielä tänäänkin nuoria mukaan lähetystyöhön. On hyvä, että uskovat eri tavoin tutustuvat lähetystyön käytännön haasteisiin ja ovat avoimia Pyhän Hengen johdatukselle elämässään.
Vuosien varrella olen kuitenkin todennut, että uskovat tulkitsevat usein asioita niin, että Pyhän Hengen vaikutus lähetystyötä kohtaan tarkoittaisi aina itse kentälle lähtemistä. Ennen jopa opetettiin tämän suuntaisesti. Paavali kuitenkin toteaa: ”Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä?” (Room. 10:15)
Lähettäjillä, esirukoilijoilla ja työn tukijoilla tulisi olla sama kutsu kuin kentällä työtä tekevillä. Kuinka he muuten jaksavat rukoilla ja uhrata? Lähettäjien tulisi antautua samalla tavalla Jumalan työhön kuin lähtijöiden. Heidän tulisi ottaa aikaa esirukoukseen ja kieltäytyä jostain voidakseen tukea työtä kentällä. Eli elää kuuliaisena Pyhän Hengen johdossa. Heidän tulisi kokea omassa tehtävässään kuten Paavali: ”Minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä” (Ap.t. 26:19).
Onneksi olen tavannut sellaisiakin ihmisiä, jotka palvelevat epäitsekkäästi toisia muilta piilossa. Heille on rohkaisevaa lähettää esimerkiksi esirukousaiheita tietoisena siitä, että he ottavat ne omikseen. Olen saanut esirukoilijoita niinkin, että Jumala on kehottanut joitakin henkilöitä rukoilemaan puolestani, vaikka he eivät ole edes tienneet, kuka ja missä minä olen. Fidan infosta he ovat sitten löytäneet yhteystietoni.
Kuinka kiitollinen mieleni onkaan uskollisista esirukoilijoista. Lähetin yksi suurimmista tarpeista onkin kokea lähettäjien olevan rukouksissa hänen mukanaan.
Minulla on ollut myös esirukoilijoita, jotka ovat uhranneet Pyhän Hengen vaikutuksesta. Silloin apu on tullut juuri silloin, kun tarve on ollut suurin. Silloin saa olla myös varma siitä, että on Jumalan silmäterä ja että hän pitää huolen omistaan ja työstään. Tällaisia Jumalan kutsumia ja Pyhän Hengen johdossa eläviä lähettäjiä kaivattaisiin enemmän.
Saakoon Jumala vaikuttaa ja auttaa meitä tiedostamaan kussakin elämänvaiheessa hänen johdatuksensa. Silloin meidän ei tarvitse pettyä, vaan saamme eräänä päivänä kuulla Herran sanat: ”Hyvä sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Mene Herrasi iloon” (Matt. 25:23).
Tätä siunausta kaikille lukijoille toivottaen
Rauno Jalavisto
Joensuu
Teema
18/2018
