Neljä näkemystä helvetistä

John F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190.

Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuorollaan yhden kristikansan keskellä esiintyvän näkemyksen helvetistä, minkä jälkeen kukin teologi kommentoi kyseistä näkemystä. Valinta tuo teokseen kiinnostavaa vuoropuhelua ja rehellisyyttä. Eri suunnasta tulevien valokeilojen alla lukijan tietyt käsitykset kadotuksesta saavat lisää tuulta siipien alle ja toiset haastetaan.

John F. Walvoordin käsittelemän näkemyksen mukaan kaikki Raamatun tekstit kadotuksesta on otettava kirjaimellisesti, eli Jeesuksen tarjoaman pelastuksen maan päällä hylänneet ihmiset kärsivät ikuisesti konkreettisessa tulimeressä. Hänen mukaansa helvetin tuli ei ole Raamatussa symboli eikä metafora, vaan todellinen asia. Raamatun kirjoitukset eivät koskaan kyseenalaista, etteikö kyseessä olisi kirjaimellinen tuli, Walvoord toteaa viitaten muun muassa Jeesuksen kertomukseen janoisesta rikkaasta miehestä, joka pyysi Lasarukselta vettä kärsiessään liekkien kuumuudessa.

William V. Crockettin tulkinnassa Jeesuksen ja Raamatun kirjoittajien varoitukset jumalattomien ikuisesti jatkuvasta kauhutuomiosta on otettava kirjaimellisesti mutta helvetin kuvaukset vertauskuvina Raamatun taivaskuvausten tavoin. Crockettin mukaan Raamatun julmat kuvaukset kadotuksesta liittyvät rabbien opetusmetodiin, hyperbolaan, jossa liioittelun kautta pyrittiin saamaan tärkeä viesti perille. Yhdeksi esimerkiksi hyperbolasta hän nostaa Jeesuksen kehotuksen kiusaukseen joutuneelle kaivaa oikea silmä päästä, jottei koko ruumis joutuisi helvetin tuleen.

Zachary J. Haynes avaa katolista näkemystä kiirastulesta. Hän painottaa, ettei osa vajavaisista ihmistä ole vielä valmiita Jumalan pyhyyden läsnäoloon kuoleman hetkellä, ja siksi heille on järjestetty uusi mahdollisuus. Tämä Luojan armossaan sallima puhdistusprosessi tapahtuu maan päällä olevien uskovien rukousten kautta. Haynes myöntää kirjoituksessaan rehellisesti, ettei vuosisatojen aikoina kehittynyt kiirastulioppi perustu vain katoliseen raamatuntulkintaan vaan myös menneiden kristittyjen sukupolvien traditioon, jossa rukoiltiin kuolleiden puolesta.

Clark H. Pinnock tutkii näkemystä, jossa Jumalan tuomio tulee tuhoamaan lopullisesti kaikki, jotka hylkäävät hänen Poikansa tarjoaman sovituksen. Teologi viittaa apostoli Paavalin sanoihin, että synnin palkka on kuolema. Hän mainitsee myös Jeesuksen varoituksen, että Jumala voi tuhota sekä ihmisen ruumiin että sielun helvetissä, ja Paavalin toteamuksen, että itsekkyyden peltoon kylvävä korjaa siitä satona tuhon.

Pinnockin mielestä Raamattu ei opeta ihmisen sielun luonnollista kuolemattomuutta, vaan osoittaa ruumiin ylösnousemukseen Jumalan lahjana uskovalle. Hän pitää luotujen ikuisen kitumisen sallimista toimintana, joka on helppo yhdistää saatanaan muttei Jumalaan.

Mielestäni Crockettin näkemyksille, jotka tarkastelevat Raamatun kadotuskuvauksia vertauskuvina jumalattomien ikuisesta erosta Luojaansa ilman ”kidutuskammioagendaa”, on eniten uskottavia, teologiasta, traditiosta ja kristinuskon historiasta ammentavia perusteita. Walvoordin kirjaimellisen tulkinnan perustelut jäävät melko suppeiksi, Haynesin katolista kiirastulinäkemystä on vaikea sovittaa protestanttiseen pelastusoppiin, eivätkä Pinnockin argumentit jumalattomien hävittämisestä vakuuta ihan loppuun asti.

 

Markus Majabacka




40/201

Toiminnan vilkastumisen myötä yrittäjien maksamat lähetyskannatukset ovat jopa nousussa – Inflaation myötä lähetystyö on kallistunut
Opinnäytetyössä tutkittiin, kenen ääni kuuluu kristillisissä lehdissä
Myös Gazassa on pieniä uskovien ryhmiä – mediatyön hedelmää näkyy
Fifteenit täyttyneet nopeasti – Suosituimmat leirit täyttyvät minuuteissa