Minun toivekonferenssini

Iso kiitos Ristin Voitto -lehdelle, että teillä on vielä tämä mielipidepalsta.

Minusta konferenssia pitäisi uudistaa lähemmäs köyhää ihmistä. Ihan kaikesta ei saisi ottaa rahaa. Minulla ei ole tässä asiassa ”oma lehmä ojassa”, sillä olen itse hyväosainen.

Juhannusjuhlat ovat melkein aina rikkaiden tilaisuus, jossa rahakukkaro nousee aivan liian tärkeään osaan. Mielestäni seurakunnissa ei ole vastakkainasettelua nuorten ja vanhojen välillä, mutta meillä on selvä vastakkainasettelu köyhien ja rikkaiden välillä. Ja tilanne vain pahenee koko ajan, mitä enemmän köyhiltä leikataan.

Jos minä järjestäisin konferenssin, valitsisin puhujiksi Jaakko Romun, Heimo Nuutisen ja Paavo Järvisen. Siinä on helluntailiikkeen kirkkain kärki. Kuoro laulaisi ihania vanhan ajan hengellisiä lauluja, kuten Ihmeet ja merkit  ja Sä olet, Jeesus, kallein aarteheni.

Minäkin kutsuisin konferenssiin kansanedustajan. Rakkauden kädenojennuksena köyhille kutsuisin sinne Li Anderssonin. Hänen kanssaan voi keskustella taloudellisista vaikeuksista, ja mahdollisuuksiensa mukaan hän ajaa köyhien asiaa eduskunnassa.

Ruokailun hoitaisin siten, että pyytäisin lehdessä rikkaampia ihmisiä ottamaan mukaansa ilmaisia eväitä köyhiä varten. Alueella saisi grillata omia halpoja eväitä monessa paloturvallisessa ja valvotussa paikassa, johon on tuotu grillejä valmiiksi.

Konferenssissa kerättäisiin vain yksi kolehti puhujia varten. Se riittäisi, koska antajia on niin paljon.

Tällöin myös alkaisi herätys, koska on tehty parannus rahanhimosta ja raivattu se pois herätyksen tieltä. Jo konferenssissa tulisi uskoon sata ihmistä.

Tällainen olisi ihana Juhannuskonferenssi, eikö totta.


Pirkko Viitala
Teuva