Mielipide: Tarvitaanko uskovien keskuudessa kielipoliisia?

Ristin Voitossa viime marraskuussa ollut Vesa Kallisen haastattelu (RV 46/2015) synnytti tarpeellista ja hyvää keskustelua nykymenosta. Ehkäpä kaikki on jo aiheesta puolin ja toisin sanottu, mutta samassa lehdessä olleessa nuorisopastoreiden vastineessa oli moniakin asioita, jotka panivat miettimään. Haluan tässä nostaa niistä esille yhden.

Fidan seurakuntasuhteiden koordinaattori Juha Lehtonen viittaa todennäköisesti Kallisen esiin ottamiin laulun sanoihin, kuten ”mä pudotan paskaa purkkiin”, ja sanoo lehden haastattelussa: ”Kallinen on päättänyt jo valmiiksi, että käytetty kieli on huonoa eikä sovi kristityille.”

Minäkin olen kuullut ja lukenut nuo laulun sanat. Sen enempää filosofoimatta onko käytetty kieli relevanttia, asiaan kuuluvaa, päätän sanojen perusteella, ettei se ole todelliselle uskovalle relevanttia.

Jos kuulen lasteni laulavan, että ”mä pudotan paskaa purkkiin”, turha siinä on selitellä, että kaveritkin laulavat niin. Meillä ei lauleta. Esimerkkini on ehkä brutaali, mutta jos en salli huonoa kieltä käytettävän kotona, kuinka sallisin sitä hengellisessä asiayhteydessä, olkoon se kuinka katu-uskottavaa tahansa.

Sitten Juha Lehtonen jatkaa: ”Tätä kielipoliisina olemista voidaan toki harjoittaa ja tehdä valistustyötä esimerkiksi liittyen swag-sanaan. Mutta ketä tällainen hyödyttää?”

Tähän liittyen kysyn: eikö käytetyillä sanoilla ole sitten mitään merkitystä? Kuinka paljon Raamattu varoittaakaan siitä, mitä päästämme suustamme ulos. Psalmissa sanotaan: ”Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea” (Ps. 141:3).

Hengelliseen maailmaan on siirtynyt paljon uutta sanastoa suoraan tietystä maailmallisesta kontekstista, esimerkkinä myös artikkelissa mainittu sana bileet. Sanakirjoissa se käännetään kekkereiksi ja kemuiksi. Käytetytsanat muovaavat käytöstämme. Monet hengelliset tilaisuudet ovat alkaneetkin näyttää enemmän kekkereiltä ja kemuilta kuin jumalanpalveluksilta.

Raamatunkääntäjät ovat tarkkoja siinä, miten he kääntävät Sanaa. Eikö meidän tule olla tarkkoja siinä, miten käytämme sitä.

Wachman Nee on sanonut: ”Jos haluat tietää, onko joku asia oikein tai väärin, suurenna se tuhatkertaiseksi.” Suurennetaan tämä Lehtosen väite nyt niin suureksi, ettei mitään kielipoliisia ja sensuuria tarvita. Jokainen ymmärtää, että sen seurauksena pato murtuu (on jo murtunut) ja saasta leviää.

Joissakin kohdin on parempi, että maailma oppii meidän kielemme kuin me maailman kielen. Näin siksi, että me emme muuttuisi maailman ihmisten kaltaisiksi, vaan he muuttuisivat meidän kaltaiseksemme. Raamattu sanoo: ”Sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan” (Matt. 12:37).


Olavi Eskola
Alicante
Espanja



51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja