Käyttäytymisemme ei-uskovia kohtaan

Olen huomannut, että joillekin uskoville on vaikeaa suhtautua Pride-ajatteluun taipuneisiin ihmisiin neutraalisti ja ilman voimakkaita omien negatiivisten tunteiden ilmaisuja, puhumattakaan, että heistä voisi puhua kunnioittavasti.

Päätoimittaja Mäkilän sanat pääkirjoituksessaan (RV 26) on kuitenkin otettava vakavasti, sillä siihen Jumalan sana meitä johtaa. Paavali sanoo Tiituksen kirjeessä meille, jotka olemme lunastetut Jumalan armosta ja puhdistettu ahkeroimaan hyviä tekoja, että meidän ei pidä herjata ketään eikä riidellä, vaan tulee olla ystävällisiä ja kaikin tavoin osoittaa lempeyttä kaikkia ihmisiä kohtaan (Tiitus 3:1-7).

Nämä sanat kohdistetaan uskoville juuri siinä yhteydessä, jossa Paavali puhuu ihmisistä, jotka ovat eksyksissä, monenlaisten himojen ja nautintojen orjia, eläen pahuudessa jne. Ja näinhän asia on, olipa kyseessä minkälainen synnin orjuus tahansa.

Jeesus ei osoittanut voimakkaita nuhtelevia puheitaan pelastumattomille vaan niille, jotka uskonnollisen asemansa tähden olivat kansan hengellisiä paimenia. Heidän vastuunsa Jumalan edessä on suuri, ja siksi jokaisen tulisi näinä päivinä, samalla kun rukoilemme koko kansalle herätyksen aikaa, muistaa erityisesti Kristuksen seurakunnan paimenia, etteivät he ohjaa laumaa pimeyteen vaan voisivat olla Jumalan mielen mukaisia lauman esikuvia puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa.

Jumalan sanan totuudesta haluamme pitää kiinni, mutta tarkoitus ei pyhitä keinoja. Vaeltakaamme Kristuksen mielellä varustettuna, yksin häneen juurtuen ja Hengen hedelmää kantaen.

Helsinki