Perjantai 13. joulukuuta.
Nimipäivää viettää Seija, Lucia

Kannanotto uskonnon- sananvapauden puolesta

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt esitutkinnan kansanedustaja Päivi Räsäsen kirjoituksesta ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”. Kirjoitus on Suomen Luther-säätiön vuonna 2004 julkaisema kirkko- ja yhteiskuntapoliittinen kannanotto, joka koskee seksuaalisuutta, avioliittoa ja Raamatun tulkintaa.

 

Valtakunnansyyttäjän mukaan on syytä epäillä, että Räsänen on syyllistynyt kirjoituksellaan  kiihottamiseen kansanryhmää vastaan halventamalla homoseksuaaleja heidän ihmisarvoaan loukkaavalla tavalla. Räsänen itse näkee asian uskonnonvapautta ja vakaumusta koskevana kysymyksenä. Poliisi on päättänyt aiemmin, ettei esitutkintaa kyseisestä Räsäsen kirjoituksesta ole syytä aloittaa.

 

Nyt valtakunnansyyttäjä on kuitenkin päätynyt toiseen ratkaisuun punnitsemalla sananvapautta, uskonnonvapautta ja syrjimättömyyttä koskevia perus- ja ihmisoikeuksia toisin kuin poliisi. Suomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN) kuuluvien jäsenkirkkojen johtajina olemme syvästi huolestuneita valtakunnansyyttäjän päätöksestä, joka on juridisesti kyseenalainen ja joka osoittaa vaarallisella tavalla kaventunutta sanan- ja uskonnonvapauden tulkintaa.

 

Tähän liittyen haluamme tuoda esille seuraavaa: Päivi Räsänen on kirjoituksessaan  ilmaissut omaan kristilliseen uskoonsa ja Raamatun tulkintaan perustuvan vakaumuksensa, mihin jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslain suoma oikeus.

 

Kun poliisi on jo aiemmin päättänyt olla aloittamatta asiassa esitutkintaa, on vaikea nähdä, mikä olisi sellainen uusi syy tai painava yhteiskunnallinen peruste, joka oikeuttaisi esitutkinnan aloittamiseen. Räsäsen tapauksessa on kyse perus- ja ihmisoikeuksista, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle.

 

Uskonnonvapaus on perusoikeuksista kaikkein vanhimpia. Se on myös yksi demokraattisen yhteiskunnan perusvaatimus. Nykyinen perustuslaki (11 §) turvaa uskonnon- ja omantunnon vapauden. Tämä vapaus on turvattu ihmisoikeutena myös useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa.

 

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa säädetään uskonnonvapauden rajoittamisesta: ”Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.”

 

Edellä olevaan viitaten vetoamme, että uskonnon- ja sananvapaus säilytetään Suomessa myös käytännössä siinä asemassa, jota maamme hyväksymät ihmisoikeussopimukset ja perustuslaki edellyttävät. Toivomme myös, etteivät erilaiset ideologiset ja poliittiset pyrkimykset kavenna tai rajoita kansalaisten vapautta ilmaista mielipiteitään ja noudattaa omaa vakaumustaan. Vain silloin maamme voi säilyä oikeusvaltiona ja demokraattisena, erilaisia näkemyksiä suvaitsevana vapaana kansalaisyhteiskuntana.

 

 

Helsingissä 11. marraskuuta 2019


Suomen Vapaakristillisen Neuvoston hallitus

 

Jori Brander, piirikunnanjohtaja,

Suomen Metodistikirkko


Aimo Helminen, johtaja,

Suomen Adventtikirkko


Saga Lippo, ylisihteeri,

Suomen Pelastusarmeija


Jari Portaankorva, johtaja,

Suomen Baptistikirkko


Mika Yrjölä, johtaja,

Suomen Helluntaikirkko


Esko Matikainen, toiminnanjohtaja,

Suomen Helluntaikirkko


Hannu Vuorinen, kirkkokunnanjohtaja,

Suomen Vapaakirkko


Arto Kortemaa, pastori,

Suomen Vapaakirkko



UUTISET