Kaikki musiikkilahjat Herran käyttöön

Helluntailiikkeen musiikkitarjonta on vuosikymmenien saatossa kokenut mullistavan muutoksen. Se kuvastaa myös muualla yhteiskunnassamme tapahtunutta muutosta.

Sodan jälkeisten vuosien ”hiteistä” on kuljettu pitkä musiikillinen vaellus. Tänään ”hittimme” ovat loistavia tulkintoja.

Seurakuntamusiikkiin on kuulunut perinteisesti kuoromusiikki, ja suurissa seurakunnissa on myös soittokunnat. Lisäksi helluntaiseurakunnissa on toiminut aina pienryhmiä, joita aiemmin edustivat muun muassa kvartettikokoonpanot. Meillä on ollut myös laaja solistiperinne. Lisäksi kuorojen mukana ovat esiintyneet säestävät soitinryhmät ja orkesterit.

Kokoavasti voinee todeta, että seurakuntamusiikin tarjonta on kaventunut aina 1950-luvulta alkaen. Silti voidaan kysyä, onko tämä kaventuminen suuntaamassa musiikkitarjontaa harhapolulle, joka ei sovellu helluntailiikkeelle.

Vielä 1960-luvulla oli nähtävissä tietynlainen reippaus, vaikka tiettyjä instrumentteja pidettiinkin sopimattomina hengelliseen musiikkiin. Esimerkiksi raamattuopiston kvartettia ei otettu tämän vuoksi vastaan kaikissa seurakunnissa.

Entä sitten taivastielle tulleet muusikot? Hanurimusiikki vei jumalattoman elämän aikaisiin latotanssimuistelmiin, joten hanuria ei voitu hyväksyä seurakunnassa, vaikka sitä soittava ihminen oli kokenut todellisen elämänmuutoksen. Taivastielle siirtynyt muusikko keräsi aiemmin maallista mammonaa yhdessä keikkaillassa saman verran kuin hän uskoontultuaan tienasi seurakuntakierroksilla kuukaudessa. Hänen taloudessa tapahtui siis merkittävä muutos.

Helluntailiikkeeseen uskoontulon myötä tulleet muusikot ja taiteilijat ovat kukin omassa elämässään saaneet paljon, mutta myös menettäneet paljon.

Uskon, että seurakuntamusiikin kaventuminen ei ainakaan enää nykyisin johdu erilaisista tyylikysymyksistä. Uuden ja perinteisen musiikin välille tulee löytää oikea tasapaino. Voimme kaikella rohkeudella ylistää seurakunnissamme kaikilla mahdollisilla instrumenteillamme. Myös vanhat virret ja niiden sanoitukset ovat suurta Jumalan ylistystä. Siksi veisaamme niitä kiitoksella. Vastaavasti näinä aikoina syntyneet ylistyslaulut ja seurakuntien ylistysryhmät tuovat esiin aikamme ylistyksen tulkintaa.

Kaiken kansan eteen astuvat seurakuntamusiikin vetäjät, luovuttakaa Hengen johdettavaksi se virka, joka teillä on ylistyksen johtajina. Hän, siunattu Pyhä Henki, yhtyy silloin säveliin ja koko seurakunta temmataan Jumalan ylistykseen ja palvontaan.

Kun seurakunnan Herra saa ottaa kaikki lahjamme käyttöönsä, seurakunnissa ei enää eletä yksipuolisessa ilmapiirissä.


Jorma Kuosmanen
Lohja