IHVH-nimellä on suuri merkitys

Haluan kommentoida lyhyesti Matti Kuosmasen mielipidettä Jumalan nimen kääntämisestä (RV 38). Olen samaa mieltä siitä, ettei Jumalan itsestään antamaa erisnimeä tulisi kääntää ollenkaan, vaan Jahve-sana kenties parhaana nimen vokalisointina tulisi säilyttää sellaisena läpi Raamatun.

Jos sana kuitenkin käännetään, sen kääntäminen ’Hän on’ -sanaparilla, jota Kuosmanen tarjoaa, ei mielestäni tule kysymykseen, vaan mieluummin ’Minä Olen’.

Aapeli Saarisalo korostaa tarkasti kääntämässään Uudessa testamentissa Johanneksen Evankeliumin kohtia, joissa Jeesus käytti itsestään sanaparia ’Minä olen’. Sillä Jeesus halusi sanoa, että hän on sama kuin Vanhan testamentin Jahve, ’Minä olen’. Jumalan nimi ei voikaan olla Vanhassa testamentissa eri kuin Uudessa testamentissa.

Siihen, että käännösryhmät eivät ole halunneet satoihin vuosiin astua ulos väärinkääntäjien joukosta, löytyy varmaan selitykset, hyvät tai huonot. Kristikunnan tärkein asiakirja ei saisi kuitenkaan olla Jumalan persoonanimen osalta tahallaan väärin käännetty ja kohdeltu. Nimellä on suurempi merkitys kuin halutaan myöntää.

Naapurimaassa Venäjällä paljon käytetty raamatunkäännös ei käännä Jumalan nimeä, vaan käyttää oikein Jahve-nimeä IHVH-sanan kohdalla. On harhaanjohtavaa sanoa, että Jumalalla on monta nimeä. Ei ole. Muut nimet Raamatussa kuvaavat Jumalan ihmeellisiä ominaisuuksia, ja vain IHVH/JAHVE on ainoa Jumalan nimi.

Juutalaiset sanovat Vanhan testamentin luennassa usein IHVH-sanan kohdalla ’HaShem’, suomeksi nimi.

Tämä asia ei ole pelastuskysymys, mutta Raamatun teksti on käännettävä oikein.


Reino Savola
Lappajärvi