Ihmisten yksinäisyys murehduttaa

Vanhusten yksinäisyydestä puhutaan nykyisin paljon. Yksinäisyyttä voidaan kokea siitäkin huolimatta, että ihmisellä on oma perhe tai puoliso. Yksinäisyys voi muuttaa muotoaan mutta olla kuitenkin koko ajan läsnä.

Perheessä se voi tarkoittaa sitä, että puoliso ei huomioi toista tarpeeksi tai perheellä ei ole ketään ystäväperhettä, jonka kanssa se voisi viettää aikaa ja tehdä yhdessä erilaisia asioita. Jos puoliso ei anna tarpeeksi huomiota, suhde rakoilee ja toinen kokee yksinäisyyttä.

Tiedän erään miehen, joka istuu pyörätuolissa eikä pääse liikkumaan paljonkaan kodin ulkopuolelle. Surullisinta hänen kohdallaan on se, että omat sukulaiset ja uskon ystävät eivät käy häntä kovinkaan usein tervehtimässä, vaikka se olisi miehelle niin tärkeää.

Tiedän myös erään uskovan perheen, joka toivoisi uskovaa ystäväperhettä, mutta ei valitettavasti ole onnistunut löytämään sellaista.

Mutta onneksi meillä on Jumala, joka on meidän hyvä ja uskollinen ystävämme. Hän ei jätä meitä milloinkaan yksin vaan on aina meidän kanssamme, missä ikinä kuljemmekaan.


Tapio Rajamäki
Ylihärmä