Emme saisi sortua ahdasmieliseen tiedefobiaan

Vastauksena Aapi Lonnakolle haluan selventää näkemystäni. En yritäkään todistaa tai kumota alkuräjähdysteoriaa tai evoluutioteoriaa. Haluan vain vahvistaa vertaisteni luottamusta myös tieteen sanomaan keskusteltaessa maailman synnystä – tai niin kuin Raamattu sanoo, luomisesta.

Luonnontieteiden kuvaus luomisesta ei ole lopullinen vaan ainoastaan likiarvo totuudesta. Siitä on paljon tieteellistä ja kansanomaista tietoa kirjallisuudessa ja netissä. Emme saisi sortua tiedefobiaan tai ahdasmielisyyteen tässäkään asiassa, niin kuin keskiajan kirkko teki  Galileo Galilein kohdalla. Se pakotti hänet perumaan kaksi kertaa kuoleman uhalla väitteensä, että maa kiertää aurinkoa eikä aurinko maata, mikä väite on nykyään yleisesti hyväksytty.

Sanoin alkuperäisessä kirjoituksessani, että sekä alkuräjähdysteoriaa että evoluutioteoriaa voi pitää eräänlaisina toisen asteen maallisina luomiskertomuksina, mutta toimitus oli sen stilisoinut pois liian kärjekkäänä tai vastustusta herättävänä mielipiteenä. Puolustaisinkin näitä teorioita, alkuräjähdysteoriaa standardimallina ja evoluutioteoriaa ainoana todellisena tieteellisenä pidettynä teoriana asiasta. Aapi Lonnakko pitää niitä valheellisina ja naurunalaisina epätieteinä. Se ei ole naurun asia.

Sanoisin vielä, että seitsemän päivän viikkojärjestys, joka mainitaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa, on merkittävä lähinnä siksi, että se on ollut pohjana neljännelle käskylle ”Muista pyhittää lepopäivä”. Näin se on taannut varsinkin kristikunnalle sopivan viikkorytmin (2. Moos. 2:8–11).

Jobin kirjan luomiskertomuksessa on luvuissa 38–41 eläinoppia, meteorologiaa ja tähtitiedettä, jotka täydentävät Ensimmäisen Mooseksen kirjan lukujen 1 ja 2 luomiskertomuksia. Mutta sen, miten ja milloin nämä luomistyöt on tehty, Jumala on jättänyt ihmiskunnalle vapaasti tutkittavaksi.

Raamatun mukaan maailmanloppuun on enää vain runsas tuhat vuotta, mutta kosmologian mukaan siihen on 30–50 miljardia vuotta. Olkaamme tässä Raamatun kannalla. Tuhannen vuoden aikana tieteen kanta voi muuttua.


Tapio Lehtonen
Hämeenlinna