Alkoholi ei kuulu kristitylle

Ristin Voitto tuotti minulle pahan mielen kirjoituksillaan alkoholista (RV 15). Vuosien  saatossa tässä asiassa on tapahtunut valitettavasti kristittyjenkin keskellä kehitystä väärään suuntaan. Se mikä ennen oli itsestään selvää, on nyt kyseenalaistettu.

Absolutismia ei tosin sanana Raamatusta löydy, mutta sisältönä kiistattomasti kyllä (Sananl. 23:29–35; Room. 14:21). Ari Vehosmaan RV-lehden jutussa lausumat ajatukset kuvastavat mielestäni ”mitä se meihin koskee, katso itse eteesi” ja ”ei kai yleistä linjaa voi vetää muutaman ongelmaisen kautta” -asennetta. Olen varma, että kysymys ei suinkaan ole vain muutamasta ongelmaisesta, vaan murheellisen suuri osa kansastamme on näitä ongelmaisia. Tässä näkyy myös tietämättömyys monien ihmisten geeniperimästä, joka johtaa vähäisestäkin alkoholin käytöstä rankkaan riippuvuuteen ja lopulta tuhoon.

Alkoholin salaista käyttöä ja piilottelua ei voi pitää rehellisenä ja valonkestävänä, mitä uskovan elämän pitäisi olla. Mukautuminen tämän maailman mukaan on tälläkin alueella vastoin Sanan ohjeita. Jo vähäinen alkoholin ottaminen on leikkimistä asialla, joka on vienyt aivan liian monia tuhoon ja aiheuttanut suunnatonta kärsimystä myös läheisille. Jos emme kristittyinä tunne ja kanna vastuuta heikoista veljistämme ja sisaristamme myös oman esimerkkimme kautta, kuinka voimme odottaa sitä muiltakaan.

Ainoa selkeä turvaraja on nollaraja. Absolutisti ei todella menetä mitään arvokasta pysymällä erossa alkoholista.


Hannu Erkkilä
Ilmajoki