Alkoholi – Siunaus vai kirous?

Seurakunnan paimenena joudun katsomaan lauman parasta myös alkoholikysymyksessä – eli ajattelen kokonaisuutta. Sillä ei ole väliä, miltä minusta tai muista tuntuu. Suhde alkoholinkäyttöön ei ole tunnekysymys. Toivoisin kuitenkin, että seurakunnassa ihmisillä olisi kykyä ottaa heikoin jäsen huomioon omassa käytöksessään. Sitä odottaisi varsinkin niiltä, jotka palvelevat näkyvillä paikoilla. 

Alkoholista aiheutuvia kuolemia on Suomessa vuosittain noin kolmetuhatta ja siihen liittyviä tapaturma- ja väkivaltakuolemia noin tuhat (2003–2007). Alkoholi on ollut vuodesta 2005 lähtien myös työikäisten yleisin kuolinsyy. Lisäksi se aiheuttaa yhteiskunnalle muita kustannuksia, kuten erilaisiin onnettomuuksiin ja väkivaltaan liittyviä kustannuksia sekä terveys- ja sosiaalimenoja. 

Suomalaisten alkoholinkäyttöä ei kannata lähteä vertailemaan Keski- ja Etelä-Euroopan juomatapoihin. Siellä on kautta aikojen ollut esimerkiksi viinitiloja. Meidän alkoholikulttuurimme on aivan erilainen. Meillä on kautta aikojen tiputettu pontikkaa ja salakuljetettu pirtua. Raamattua tulkittaessa joudumme aina ottamaan huomioon kulttuuritaustat. Ne on hyvä huomioida myös tässä asiassa. 

Alkoholinkäytöstä ei ole kenellekään hyötyä, mutta haittoja löytyy vaikka kaikille jaettavaksi. Itse en kuitenkaan halua edesauttaa niiden jakamista.


Kari KK Korhonen 
Johtava pastori 
Helsingin Metrokappeli 
Hyvä Sanoma ry:n puheenjohtaja



51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja