Sain osallistua Visio-podcast-ohjelmaan, jossa käsiteltiin rakkautta. Ohjelmassa puitiin nykyisen rakkauskäsityksen ongelmia. Ainakin me 1960-luvun jälkeen syntyneet olemme omaksuneet paljolti tämän käsityksen. Visio-podcastin rakkausjakson vieras, teologian tohtori Jason Lepojärvi kuvaili asiaa niin, että olemme nielaisseet moderneja rakkausmyyttejä.
Rakkausmyyttejä, mitä ne ovat? Luulen, että moni uskoo edelleen ”siihen oikeaan”, jonka löytäminen tuo onnen. Se oikea, siinä on yksi myytti. Siinä, että toinen ihminen tai parisuhde voi tuoda onnen, on toinen myytti. Mutta itse asiassa jo kolmaskin. On myytti, että minulla on oikeus onneen tai että elämä on velvollinen tekemään minut onnelliseksi.
Jos rakkaustohtoriksi tituleeratun Lepojärven väite pitää paikkansa, aikamme sinkku voi ajatella, että tuolla jossain on se yksi ihminen, jonka tehtävä on tehdä minut onnelliseksi. Aika isot paineet parin etsimiseen. Käsitys kohdistaa suuret paineet myös mahdolliselle treffikumppanille ja mahdolliselle suhteelle. Ovatko tällaiset odotukset realistisia?
Harva omaksuu kulttuurin näkemyksiä äärimuodossaan. Mutta omaksumme niistä osia. Uskomukset saattavat nakertaa esimerkiksi parisuhdetta hitaasti. Siinä vaiheessa, kun kävellään parisuhdeterapiaan, voi olla myöhäistä, mikäli henkisesti on jo lähdetty eri teille. Usein apua haetaan aika myöhään.
Lepojärven kuvaama ajattelu vapauttaa suhdetta turhista paineista. Teologi kääntää koko ajattelua hauskasti päälaelleen viitaten usein esimerkiksi niin sanottuun hyveajatteluun. Hän peräänkuuluttaa yksilön omaa kasvua kohti hyvää rakastamista. Lepojärven sanonnan mukaan ”se oikea on se, kenen kanssa sattuu olemaan naimisissa”. Ei siis tarvitse huolehtia valinneensa väärin. Sen sijaan voi olla varma, että olemme kaikki tavallaan vääriä.
Itse asiassa koko käsitys siitä, mitä rakkaus on, vaatii uudelleenmäärittelyä. Lepojärvi tiivistää oikean rakkauskäsityksen yhteen lauseeseen: Rakkaus on arvostavaa ja vastavuoroista sitoutumista toisen kukoistukseen. Se ei ole palkinto, joka odottaa oikean ihmisen valitsemalla, vaan sitoutumista kasvuun. Siinä kaivataan vastavuoroisuutta, eli ollaan haavoittuvia. Ennen kaikkea siinä julistetaan, että on ihanaa, että juuri sinä olet olemassa. Rakkaudessa myös halutaan edesauttaa toisen hyvinvointia.
Tässä ajattelussa hyveet nostetaan keskeisiksi. Rakkaus ei onnistu ilman niitä. Hyveellisyydessä on kyse kristityille kuuluvasta luonteen kasvusta. Lepojärven mukaan jokaisella on vastuu tulla paremmaksi rakastajaksi. Kasvu siihen tapahtuu hyveitä, esimerkiksi kärsivällisyyttä ja uskollisuutta, opettelemalla.
Hyveet ovat kuin lihaksia, joita pitää totutella rasitukseen. Tottakai ihmisyyteen ja rakkauteen kuuluu myös onnellisuus. Oikeanlainen onnen tavoittelu tulee kuitenkin tasapainottaa hyveitä harjoittelemalla. Jason Lepojärven käsityksiin voi tutustua lisää hänen kirjoistaan Perjantailahja ja Ruumis Jumalan kuvana.
Jarkko Lindqvist
Kirjoittaja on Tampereen helluntaiseurakunnan seurakuntapastori ja nuorisotyön johtaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...