Mistä ihmeestä johtuu, että kristityt tunnetaan usein eripuraisuudestaan? Onneksi monissa tapauksissa osaamme myös rakastaa ja tukea toisiamme. Silti sen verran helposti uskovat ajautuvat erimielisyyksiin ja hankauksiin, että on ymmärrettävää, miksi Jeesus rukoili omiensa yhteyden puolesta jäähyväisrukouksessaan.
Jeesus pyysi Isältä, että hänen omansa olisivat yhtä, jotta maailma uskoisi Jumalan lähettäneen hänet. Ei siis välttämättä olekaan ihme, että vilpittömät kristitytkin sotkevat niin helposti suhteensa ja loukkaantuvat toisiinsa. Jos näet yhteys säilyisi eroavaisuuksienkin keskellä paremmin, maailma uskoisi Jeesukseen useammin. Kiusallista kristittyjen kiistelystä tekeekin se, että juuri yhteyden pitäisi olla seurakunnan käyntikortti.
Me loukkaannumme toisiimme.
Jotkut ovat pidemmällä luonteen jalostuneisuudessa kuin toiset. Kukaan silti tuskin voi puhua yhteyden taidoistaan korkealta. Me loukkaannumme toisiimme. Esimerkiksi kun koemme huomiotta jättämistä tai silkkoja väärinymmärryksiä. Pienikin mielipide- tai linjaero hengellisissä asioissa leikkaa nopeasti ihmisten välille huomattavia viiltoja – varsinkin, jos huomio kiinnittyy opillisiin eroihin enemmän kuin Jeesukseen ja siihen, että jokainen meistä tarvitsee armoa joka päivä.
Apostolien tekojen yliluonnollisten tapahtumien joukossa kerrotaan Paavalin ja Barnabaksen riidasta. Sen vuoksi hengellinen isä ja poika lähtivät eri teille. Tästä seurasi hyvääkin vaikutusta, eikä kahteen eri suuntaan lähteminen ole aina vain kartettava ratkaisu. Silti kahtiajaonkin voi tehdä joko kunnioituksen ja sovun vallitessa tai ovet paukkuen.
Jopa suurten kirkkojen, lännen katolisen ja idän ortodoksisen, erkaantumisesta 1000-luvulla on jäänyt historiaan monenlaisia selosteita. Näyttää siltä, että oppiin ja kulttuuriin liittyvien syiden ohessa hankausta aiheutti henkilöiden välinen valtataistelu.
Kuka johtaa? Onko minut ja kantani huomioitu? Kuinka minun käy? Nämä inhimilliset suhdekysymykset pyörivät pöydällä tuolloin ja monella pöydällä edelleen. Ihminen haluaa olla hyväksytty omana itsenään, ja ellei tätä turvaa ole taattu, kyräily saa alkunsa usein jo pelkkänä varotoimena sille, ettei joudu vielä isomman iskun kaatamaksi.
Uuden testamentin (1. Joh. 1:7) jaetta ”Jos me valkeudessa vaellamme, meillä on yhteys keskenämme” voisi ehkä täydentää käänteisesti: ”Jos me ylpeydessä vaellamme, meillä on välirikko keskenämme.” Yhteyden vaaliminen vaatii nöyryyttä. Tässä jokainen on samalla viivalla ja jatkuvasti urheilukentän puolella. Kukaan ei saa trimmattua itsestään pois syntisen lihansa vaikutusta, mutta huomion voisikin ehkä kääntää sanaan, jonka mukaan on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta.
Kalevi Lehtinen kertoi eräässä evankeliointivalmennuksessaan tädistä, joka pahoitti leirillä mielensä toiselle henkilölle. Hän meni telttaansa murjottamaan, mutta lopulta nöyrä mieli voitti ja telttakankaan sisältä kuului itkuinen rukous: ”Jeesus, anna anteeksi minulle, että loukkaannuin.”
Ylpeys vai valkeus? Siinäpä vaikea valinnan paikka.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...