Kuuntelin eräänä sunnuntaina hyvällä tavalla poikkeavan saarnan seurakunnassa. Saarnan aihe oli Jeesus historiallisissa lähteissä. Siis sellaisissa lähteissä, joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan sanan kanssa.
Innostuin ja lähes haltioiduin siitä, miten samat tekstit, joihin koulujen historian oppikirjat nojautuvat, raportoivat myös Jeesuksesta oikeana, lihaan tulleena henkilönä. Muun muassa 100-luvun alussa elänyt Tacitus kertoo: ”Kristityt saivat nimensä mieheltä, jota kutsuttiin Kristukseksi, joka Tiberiuksen hallintavallan aikana teloitettiin prokuraattori Pontius Pilatuksen päätöksellä.” Tarkka kuvaus ei jätä porsaanreikiä. Teksti todella puhuu Jeesuksesta.
Vielä hämmästyttävämpää on se, mitä jumalaton historioitsija tulee paljastaneeksi kristinuskon jatkosta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Hänen mukaansa ”tämä vihattava taikausko saatiin tukahdutettua hetkeksi, vain tehdäkseen läpimurron tuoreella tavalla, eikä pelkästään Juudean alueella – josta kaikki paha saa alkunsa –, vaan myös Rooman kaupungissa ––”.
Kristinusko ei siis todistettavasti pysähtynyt Jeesuksen kuolemaan vaan koki pidättelemättömän menestyksen sen jälkeen. Me tietenkin ymmärrämme, että syynä oli Vapahtajan ylösnousemus ja hänen seuraajilleen lupaama ja lähettämä Pyhä Henki.
Varhaisissa Jeesus-maininnoissa hymyilyttää niiden asenteellisuus. Historioitsijalta odottaisi neutraalimpaa käsittelyä. Jo lyhyistä otteista näkee, etteivät Tacitus ja kumppanit erityisemmin ihastelleet Kristusta saati uskoneet hänen jumalallisuuteensa. Sen verran iso ilmiö Jeesus silti oli, että hänet piti noteerata.
Joskus ihmiset näyttävät uskovan, että isot päivälehdet ja muut vaikuttavat mediat kertovat asioista puolueettomasti. Jos tämä ei ollut totta arvostettujen historioitsijoiden kohdallakaan, miten me siihen pystyisimme? Tacituskin kertoo faktoja Jeesuksesta mutta samalla tekee varsin selväksi, mitä ajattelee Kristus-maniasta – tai vaikka Juudean alueesta.
Suunnilleen näin asia menee nykyäänkin. Media välittää tietoa, mutta tekijöiden asenteet vaikuttavat kattaukseen. Omiin arvoihin istuva sisältö kerrotaan näkyvästi, kiusalliset seikat häivytetään. Näin tiedon lisäksi tarjoillaan myös asenteita.
Eräällä tapaa tieto on hopeaa mutta siihen suhtautuminen kultaa. Tacituksen teksti Jeesuksen historiallisuudesta ei vielä takaa, että ihmiset uskovat häneen. Tupakointi ei poistu maailmasta, vaikka savukerasiassa kerrotaan kissankokoisin kirjaimin sen hengenvaarallisuudesta. Elämässä on paljon asioita, jotka tiedämme, mutta emme toimi tiedon vaan asenteidemme pohjalta.
Vaikka asenteet ratkaisevat, tietoakin tarvitaan, ja se voi myös muuttaa asenteita. Saarna Jeesuksen historiallisuudesta vain vahvisti omaa uskoani häneen. Lisäksi saarnan pitänyt, kouluissa aiheen kanssa vieraillut pastori kertoi, että varsinkin nuorille, jotka käytännössä kasvavat ateismiin, todisteet historian Jeesuksesta voivat avata ratkaisevalla tavalla tien uskolle.
Ruut Ahonen
Kirjoittaja on Ristin Voiton toimittaja.