Terveen harkinnan henki 

Seurakunnissa diakoniatyö vahvistui ja evankeliumin toivon sanoma tuli lähelle yksinäisiä, pelokkaita ja lohdutusta kaipaavia. Jumalanpalveluksista tuli digiloikkien myötä muitakin kuin omia seurakuntalaisia tavoittavia tilaisuuksia. 

Vuoden aikana olemme – jos nyt ei aivan tottuneet – niin ainakin sopeutuneet rinnakkaiseloon viruksen kanssa. Samalla meistä on kuoriutunut koronaväsymyksen myötä esiin tyytymättömyys ja itsekkyys. Olemme löytäneet sisäisen tee-se-itse-virologimme, joka kyllä tietää paremmin kuin tiedemiehet ja viranomaiset, miten tämä pandemia pitäisi taltuttaa. 

Sen sijaan, että kuuntelemme oman seurakunnan pastorin turvallista puhetta Kristus-kalliosta, jonne voi myrskyistä huolimatta elämänsä turvallisesti rakentaa, viehdymme afrikkalaisten ihmeidentekijöiden Youtube-videoista ja uhosaarnoista. 

Osa on koukuttunut verkossa leviäviin salaliittoteorioihin siinä määrin, ettei usko mitään virusta olevan edes olemassa. Kaikki on suurta lopunaikojen huijausta rokotesirutusta ja antikristus Bill Gatesia odotellessa. Valtamedia valehtelee, ja totuus löytyy valistuneimmille epämääräisiltä somesivustoilta. 

Kun maailma näyttäytyy epävarmana, ihmismieli pakenee näennäistä järjestystä rakentavaan selitykseen. Salaliittoteoriat voisivat olla harmitonta hömppää, ellei niillä olisi taipumus päätyä ääriryhmien työkaluiksi. 

Jossain oleva, sinua tai rakkaitasi uhkaava salainen suunnitelma luo puolustusmekanismin uutta viholliskuvaa vastaan. Loukkaava ja halventava kielenkäyttö vahvistaa ennakkoluulojasi ja epäinhimillistää kohteensa. On oikein, että heille käy huonosti tai ainakin joku näyttää kaapin paikan. Kuitenkaan viranomaiset ja julkiset instituutiot eivät näytä huoltasi ymmärtävän, vaan ne ovat epäluotettavia tai ehkä osa suunnitelmaa. Tarvitaan kaltaisiasi, näennäisesti satunnaisten tapahtumien asiayhteyksiä ymmärtäviä ja virallisiin tahoihin kriittisesti suhtautuvia: suoran toiminnan aktivisteja. 

Näitä ajatuskulkuja seuraten vilpittömät mielet ovat ennenkin harhautuneet osaksi laittomuuksia ja ääriaineksia. 

Ei kuitenkaan mitään uutta auringon alla. Uuden testamentin kirjeet ovat mielenkiintoista luettavaa paitsi hengellisen sisällön myös ihmisluonnon ja ajankuvan näkökulmasta. Kaikenlaiset eksytykset ja harhaopit vellovat, ja alkuseurakunta taistelee sekä ulkoisia uhkia että sisäistä hajaannusta vastaan. 

Paavalin testamentiksikin kutsuttu 2. Timoteuskirje teroittaa sekavien aikojen keskellä pysymään järkevänä, terveeseen oppiin ja totuuteen kiinnittyneenä, ja kehottaa pelottomaan evankeliumin julistamiseen. Voiman, rakkauden ja terveen harkinnan henki auttaa pitämään kompassin kurssissa ja suunnan selvänä. 

Sari Essayah 

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja.