Maailma muuttui niin nopeasti, että suunnitelmat menivät uusiksi.

"Tämän sukupolven aikana"

Vuoden 1910 kesäkuussa pidettiin Skotlannin Edinburghissa protestanttisten kirkkojen lähetyskonferenssi. Se tuli kuuluisaksi optimismistaan. Sieltä löysi otollisen maaperän kokouksen puheenjohtajan John R. Mottin näky, jonka hän oli julkaissut vuonna 1900 kirjassaan Maailman evankelioiminen tämän sukupolven aikana.

1800-luku oli protestanttisen lähetystyön menestystarina. Edinburghissa uskottiin maailman nopeaan kristillistämiseen, koska tilanteen nähtiin pysyvän lähetyksen kannalta hyvin suopeana. Mutta niin toiveikkaita kuin siellä oltiin, maailma ei suostunut kristillistymään. Neljä vuotta myöhemmin syttyi ensimmäinen maailmansota, parikymmentä vuotta sen päättymisestä toinen.

 

Samaan aikaan Edinburghin kanssa kirjoitettiin muitakin suuria kertomuksia. Yksi oli sionismi, jonka tavoitteet Theodor Herzl oli esittänyt vuonna 1896 julkaisemassaan kirjassa Juutalaisvaltio. Toinen suuri samanaikaiskertomus oli nouseva kommunismi, jonka peruskirjana pidetään toisen juutalaisen, Karl Marxin, vuonna 1867 julkaisemaa teosta Pääoma (jatko-osat postuumisti).

 

Ensimmäinen maailmansota ei edistänyt Edinburghin tavoitteita, mutta toiset kaksi kertomusta kokivat sodan vaikuttamaa nostetta. Hieman ennen Suomen itsenäistymistä syttyi lokakuun vallankumous. Se edisti kommunismia, jonka avoin ateismi vastusti kaikkea, mistä Edinburghin lähetyskonferenssi oli unelmoinut. Samaan aikaan annettu Balfourin julistus taas edisti sionismin asiaa. Se suhtautui myönteisesti juutalaisen kansan haaveeseen perustaa kansallinen koti silloiseen Palestiinaan.

 

Tuntuu kauhistuttavalta, että tarvittiin toinen maailmansota holokausteineen, ennen kuin maailman kansojen myötätunto riitti Herzlin ennustaman ja Balfourin julistuksen lupaileman juutalaisvaltion perustamiseen!

 

Mutta mitä tekemistä näillä kahdella asialla on lähetyksen kanssa? Paljonkin. Niiden avulla näemme lähihistoriamme aikana tapahtuneen globaalin lähetystyön muutoksen. Edinburghin konferenssi kokoontui menestyksen tunnossa, mutta 1900-luvulla maailma muuttui niin nopeasti, että suunnitelmat menivät uusiksi. Esiin nousivat valtavat vastustavat voimat, kommunismi ja myös fasismi, joita vuosisadan alussa ei vielä nähty. Mutta nousi myös Israel.

 

Vaikka Israel on itsekin lähetyskenttä, on sillä suuri merkitys lähetyksen motivaattorina. Israelia on näet kohdannut paatumus ”hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut” (Room. 11:25). Jos siis odotamme Israelin pelastusta, älkäämme unohtako lähetystä! Muuten ei pakanain luku täyty.

 

Uskon, että pakanain täysi luku tarkoittaa kaikkia pakanakansoja, ei -yksilöitä. Sama kreikan ethnos-sana on käännetty Roomalaiskirjeessä pakanoiksi ja lähetyskäskyssä kansoiksi. Uskon kummankin tarkoittavan samaa: pakanakansoja. Eli kyse on lähetyskäskyn mukaisesta kaikkien kansojen saavuttamisesta. Ja kun (pakana)kansojen täysi luku on sisälle tullut, ”kaikki Israel on pelastuva”.

 

 

Tapio Lohikko

 

 

Kirjoittaja on Tampereen baptistiseurakunnan pastori.




40/201

Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan