Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta Ristin Voittoa julkaisevan kustannusyhtiö Aikamedian perustamisesta. Lehti ja helluntaiseurakuntien kustannustoiminta toki ulottuvat yli sadan vuoden taakse.
Vuonna 1995 toimintansa aloittanut Aikamedia, alun perin Aika Oy, luotiin olosuhteiden pakottamana. Velkainen Ristin Voitto -yhdistys oli ajautunut konkurssin partaalle. Osakeannilla kerättiin helluntaiseurakuntien kentästä uudelle osakeyhtiölle pääoma, jonka turvin oma kustannustoiminta saatiin pelastettua. Monesta helluntailaisesta tuli tuhannen markan osakkeen myötä samalla ensimmäistä kertaa elämässään jonkin yrityksen osakas.
Yhdistystä pahasti kuormittaneisiin projekteihin lukeutui komea Iso Raamatun Tietosanakirja -hanke. Kymmenosainen suurteos oli hankkeena kallis, ja lisäksi IRT:aa otettiin varsin optimistiseksi osoittautunut painos. Vaikka 6 990 markan hintainen sinivalkomustaselkäinen kirjasarja löytyi parhaimmillaan tuhansien perheiden kirjahyllyistä, sitä jäi varastoon silti tonneittain.
Helluntaiseurakuntien kustannustoiminta on viime vuosina ollut jälleen suurissa vaikeuksissa. Tilanne ei ole yllätys kenellekään Aikamedian toimintaa seuraavalle. Lehtien levikit laskevat, seurakuntien kirjamyynnit hiljenevät. CD-levyn hiipumisen myötä äänitetuotantokin alkaa olla enää kaunis muisto. Erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana ikävä kehitys on kiihtynyt. Yritys on pysynyt sitkeästi tappiollisena.
Kuin kaikuna menneisyydestä nyt käsillä olevaan tilanteeseen liittyy suurteos, Sana elämään -kommentaariraamattu. Se on ollut menestys monella mittarilla. Kirja löytyy tuhansien lukijoiden lukupöydältä, mikä on nykyisillä kirjamarkkinoilla huikea saavutus ja osoitus kommentaariraamatun tarpeellisuudesta.
Kustantajalle Sana elämään oli kuitenkin norsun kokoinen projekti, jonka kustannukset tekevät siitä ilmeisesti Suomen lähihistorian kalleimman painotuotteen. Ja kuten IRT:aa aikanaan – vaikka kommentaariraamattu on löytänyt tiensä hyvin lukijoiden käsiin – sitä on myös yhä paljon varastossa.
Pitkäkestoisiin, järkälemäisiin suurteoshankkeisiin tuntuu liittyvän perustavan tason ongelmia. Teokset esimerkiksi tapaavat syntyä valmiiksi vanhentuneina. IRT kohtasi aikanaan muuttuneen olohuonefilosofian: kirjahyllyjen komistukseksi ei enää kaivattu suuria kirjasarjoja kuten ennen. Sana elämään -teoksella taas ei ole lainkaan digitaalista muotoa, vaikka teosta ahkerimmin käyttävät pastorit ja sananjulistajat ovat juuri oppineet hyödyntämään verkkoa ja appeja.
Suurteoshankkeet johdattavat ajatukset laajemmin hengellisen työn haasteisiin. Seurakunnissa on paljon ”hyvää työtä”, eli toimintaa, joka on kannatettavaa ja oikeaa. Hyvä työ vaatii silti myös oikean ajoituksen ja oikeat mittasuhteet, muuten se saattaa viedä edellytyksiä muulta hyvältä – kenties vielä tärkeämmältä – työltä. Tai vaarantaa muun työn kokonaan.
Ja voi, kun jälkiviisautta saisikin käyttöönsä edes rahtusen jo etukäteen.
Anssi Tiittanen
Kirjoittaja on Aikamedian lehtien toimittaja.