Suomessakin vietettiin tammikuussa vainojen uhrien muistopäivää. Päivä virallistettiin YK:ssa vuonna 2006, jolloin saksalaisten pahimpien tuhoamisleirien kuten Auschwitzin vapauttamisesta oli kulunut 60 vuotta. Suomessa ja myös täällä Israelissa uutisoitiin pian muistopäivän jälkeen suomalaisista vapaaehtoisista, jotka taistelivat saksalaisten riveissä vuosina 1941–43.
SS-vapaaehtoisjoukoissa palveli yhteensä 1 408 suomalaista. Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaiset osallistuivat todennäköisesti osana saksalaista SS-joukko-osastoa juutalaisten sekä muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan itärintamalla, kertoo Kansallisarkistolta tilattu riippumaton selvitystyö, joka käynnistyi viime vuonna, kun juutalaisen ihmisoikeusjärjestön Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff pyysi presidentti Sauli Niinistöltä tutkimusta suomalaisten osuudesta juutalaisten surmaamiseen.
Kansallisarkiston tutkija, professori Lars Westerlund sai käyttöönsä muun muassa 76 vapaaehtoisen päiväkirjamerkinnät sekä suomalaisen alikersantin ja neljän muun vapaaehtoissotilaan ylemmälle upseerille allekirjoittaman kirjeen, jossa he valittavat joutuneensa huoltojoukkoihin Neuvostoliiton rintaman sijasta. Heinäkuussa 1941 päivätyssä kirjeessä mainitaan, että juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin heillä olisi.
Siis ainakin osa suomalaisesta SS-joukosta osallistui Hitlerin Saksan masinoimaan holokaustiin.
Virallisesti on ilmoitettu, että Suomesta luovutettiin keskitysleireihin kahdeksan juutalaista. Luku saattaa kuitenkin olla korkeampi. SS-sotilaitten osuus on vielä kysymys erikseen.
Israelissa suomalaisraporttia tervehdittiin myönteisesti. Sitä pidettiin rehellisyytenä, jota esimerkiksi harvoista itäisen Euroopan maista löytyy. Juutalaisvastaisuus, antisemitismi, on vihamielisyyttä, joka on ilmennyt vuosisatojen saatossa eriasteisena sortamisena, maasta karkotuksina sekä äärimuodossaan joukkomurhina. Kielteistä asennetta juutalaisia kohtaan on ollut lähes kaikkialla, mihin he karkotettuina alkoivat siirtyä muinaisesta kotimaastaan reilut 2 000 vuotta sitten. Juutalaisia vainottiin jo tuhat vuotta aiemmin Egyptissä, jossa he lisääntyivät ja joutuivat orjiksi.
Juutalaisten syrjinnän perusteena on käytetty niin uskontoa, politiikkaa, taloutta kuin rotuakin. Juutalaisiin liitetyt salaliittoteoriat ovat yhä suosiossa. Lisäksi Euroopassakin on kasvava joukko holokaustin kieltäjiä.
Israelissa juutalaisten historiallisista vaikeista ajoista opetetaan kouluissa, mikä on ollut usein esteenä kristittyjen ja juutalaisten rehelliselle vuoropuhelulle. Monien juutalaisten on ollut vaikea käsittää, että Jeesuksen aidot seuraajat eivät syyllisty väkivaltaan ja sortamiseen.
Vainoihin johtavaa mentaliteettia ei juurita hetkessä. Koko maailma tarvitsee paljon asennemuokkausta niin suhteessa juutalaisiin kuin muihin vähemmistöihin.
Heikki Kangas
Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien.