”Miksi te teologit aina puhutte siitä seksistä?” kysyi toimittaja joitakin vuosia sitten Ylen Ajankohtainen 1 -ohjelmassa. Olin debatoimassa Kirkko ja Kaupunki -lehden silloisen päätoimittajan Seppo Simolan kanssa kirkon avioliittonäkemyksestä. Olimme eri mieltä lähes kaikesta. Mutta ohikiitävän hetken olimme Simolan kanssa samaa mieltä vastatessamme toimittajalle: ”Koska te toimittajat aina kysytte meiltä siitä.”
Kristittyjen kanta seksuaalieettisiin kysymyksiin kiinnostaa aikamme ihmistä, vaikka aihe ei kuulukaan evankeliumin keskeisiin ydinasioihin. Yhdysvaltojen etelävaltioiden baptistien uskonnonvapaus- ja etiikkakomission johtaja Russell Moore kertoo eräässä kirjassaan keskustelusta nuoren ei-kristityn naisen kanssa. Ei aikaakaan, kun keskustelukumppani halusi tiedustella Mooren kantaa kristillisestä seksuaalietiikasta. Kuunneltuaan hetken nainen naurahti vilpittömän huvittuneena: ”Ymmärrätkö, miten merkillisen oudolta tuo kaikki kuulostaa nykyihmisen korvissa?”
Moore myönsi ymmärtävänsä. ”Mutta sinä et ole kuullut edes puoliakaan”, hän jatkoi. ”Me kristityt uskomme paljon merkillisempiäkin asioita. Me uskomme, että Jumala tuli taivaasta ihmiseksi, kuoli ristillä syntiemme tähden, nousi kolmen päivän jälkeen ylös kuolleista, meni taivaaseen ja tulee eräänä päivänä valkoisen hevosen selässä sieltä takaisin maan päälle!”
Monet meistä kokevat houkutusta antaa periksi kristillisen etiikan kysymyksissä, jotta emme vaikuttaisi niin kummallisilta. Mutta jos emme nyt uskalla pitää kiinni niistä asioista kristinuskossa, jotka evankeliumin näkökulmasta ovat vähemmän keskeisiä, kuinka sitten tulevaisuudessa luulemme uskaltavamme pitää kiinni niistä asioista, jotka nykyihmisen mielestä ovat vieläkin kummallisempia mutta sitäkin keskeisempiä kristinuskolle.
Tällaisessa ajassa meidän tulee Jeesuksen seuraajina olla anteeksipyytelemättömän rohkeita mutta ystävällisiä kaikkia kohtaan ja tukea toinen toisiamme ylitse seurakuntarajojen. Emme voi teeskennellä olevamme moraalinen enemmistö. Tämän ei silti tarvitse olla mikään huono asia. Päinvastoin. Meitä kutsutaan olemaan profeetallinen vähemmistö. Mooren sanoin:
”Kristinuskon näyttäessä kulttuurissamme entistä kummallisemmalta, jopa kumoukselliselta, meillä on tilaisuus kaapata takaisin se evankeliumin outous, joka alun perinkin on ollut evankeliumin voimana. Ennen kaikkea muuta me etsimme Jumalan valtakuntaa. Me kytkemme valtakunnan agendan kaikkeen ympärillämme olevaan kulttuuriin. Näin tehdessämme pidämme mielessä sen, että tehtävämme on vastustaa demoneja eikä demonisoida vastustajia. Puolustaessamme ihmisarvoa, uskonnonvapautta ja perheiden asemaa toimikaamme niin kuin ne, joilla on profeetallinen sana, joka kääntää kaiken ylösalaisin. Aikain merkit kaikkialla ympärillämme osoittavat meidän elävän ajassa, jollaista vanhempamme ja isovanhempamme eivät tunteneet. Mutta meidän ei siksi tarvitse joutua paniikkiin tai raivon valtaan. Jeesus on elossa. Toimitaan sen mukaisesti. Seuratkaamme häntä eteenpäin kohti tulevaisuutta.”
Pasi Turunen
Kirjoittaja on Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...
