Ostetaan todistus päivämäärällä

Kun olin teininä Ankkarock-aktiossa, meitä opastettiin kertomaan oma todistuksemme ihmisille. ”Se on teidän oma kokemuksenne, siihen kukaan ei voi sanoa mitään vastaan!”

Pyörittelin sanoja hiljaa mielessäni. Minulla ei ollut todistusta. Kun minulta sitten kysyttiin, mitä pahaa minulle on tapahtunut, että tulin uskoon, vastasin kiltisti, että olin kyllä kiinnostunut kaikesta kamalasta, mutta päätin silti olla uskossa.

Herätyskristilliseen kokemusmaailmaan kuuluvat pimeys ja valo: menneisyyden synkkyys ja maailman pahuus, joiden jälkeen Jeesus laittoi valot päälle. Uskovan kodin lapsi voi kuitenkin kokea seurakunnan tarinan tavoittamattomana. Nuorille, joilla on palava halu palvella Herraa, voidaan asettaa esimerkeiksi sellaiset henkilöt, joilla on väkevin todistus huumeineen ja takaa-ajoineen. Heillä on todistus, jonka päivämäärä ei ole viidennellä ikävuodella.

Olen istunut monen dramaattisen todistuksen ajan penkissä miettien, ettei Jumalalla ole minulle mitään käyttöä. Pyyntö ”todista siitä, että Jumala on varjellut sinut kaikesta pahasta” ei hyväntahtoisuudestaan huolimatta ole lohduttanut. Sellaisesta ovat poissa kaikki hyvän tarinan ainekset, jotka saisivat yleisön pidättelemään henkeään todistuksen ajan ja virtaamaan kyynelehtien esirukouspalveluun.

Olen silti ollut realistinen kustannuslaskelmien kanssa. Väkevät todistukset maksavat paljon. Jengeissä pyörineet ja huumeita suoniinsa pumpanneet joutuvat vielä todistuksensa jälkeenkin kasailemaan palasiaan. Siksi pienempikin todistus olisi riittänyt ihmelääkkeeksi. Ei olisi edes tarvinnut sekoilla tyttöjen ja alkoholin kanssa. Syvä kokemus elämän merkityksettömyydestä ja sen jälkeen vetypommina räjähtävä Jeesuksen kohtaaminen olisi riittänyt.

Nuorella todistus ei kuitenkaan ole pelkästään Herran työtä varten. Kuten kaverini toisti kuulemansa viisauden: ”Jokaisen uskovan kodin lapsen tulisi käydä maailmassa tietääkseen, mistä on pelastunut.” Ajatuksen mukaan maailmakierros on oleellinen uskonelämän kannalta, sillä se sytyttää todellisen rakkauden Jeesukseen. Kun tietää saaneensa paljon anteeksi, rakastaa paljon.

Painiessani epävarmuuteni, hormonieni ja epäilysteni kanssa oletin, että sukellus pimeään ja uskoontulo sytyttäisivät Hengen palon. Puhumattakaan pelastusvarmuudesta, jonka saa takertumalla todistuksen päivämäärään. En halua väittää, ettei Jumalan toiminnasta saisi todistaa. Todistus on osoitus Jumalan muuttavasta voimasta. Se on myös hyvä tapa kertoa Jumalan toiminnasta nykymaailmassa. Samalla teemme seurakunnassa oikein muistuttaessamme nuorille, että myös he riittävät – ilman todistuksia, kauhutarinoita ja rikosrekisteriä. Koska asia on niin järjettömän itsestään selvä, se on hyvä muistaa sanoa ääneen.

Aikuisuudessa haamusärky puuttuvasta hengellisestä raajastani on kadonnut. Tiedän, että sekä minulla että todistajilla on yhdessä jotain todistusta parempaa. Meillä on Jeesus.


Markus Mäenpää

Kirjoittaja on teologian jatko-opiskelija, joka rakastaa kaksospoikiensa kaivurileikkejä.



40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja