Jeesus-nimi herättää ihmisissä erilaisia ajatuksia. Mitä ajatuksia Jeesus herättää suomalaisissa?
Joulukertomuksissa Jeesus kuvataan suloisena vauvana, jota hän varmasti olikin. Tunnetussa joululaulussa todetaan: ”taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen” ja vielä: ”näin sydämeeni joulun teen”.
Ajatukset ovat kauniita. Kuitenkin säkeistä herää kysymys, mitä niillä tarkoitetaan. Syntyykö Jeesus joka vuosi uudelleen sydämeeni?
"Unkarin erikoisin henkilö on suosittu pikku-Jeesus."
Laajemminkin Euroopassa Jeesus nähdään usein vain seimen vauvana. Unkari on edelleen katolinen maa, joten joulu on luonnollisesti tärkeä juhla unkarilaisille. Maan erikoisin henkilö on suosittu pikku-Jeesus, jota kutsutaan unkariksi Kis Jézukseksi. Häntä esittäviä kuvia, patsaita ja kortteja on kaikkialla.
Entä miten joulu koetaan juutalaisessa maailmassa?
Israelissa asuvat juutalaiset vierastavat joulua ja sen viettoa, joten joulunaika ei näy juutalaisessa kalenterissa. Israelissa asuvat arabikristityt ja eri maiden kristityt toki juhlivat Jeesuksen syntymää.
Juutalaisilla on oma valon ja temppelin uudelleenvihkimisen juhla, joka on nimeltään hanukka. Se on muisto- ja kiitosjuhla sen kunniaksi, että makkabealaiset voittivat Antiokus Epifanesin johtaman armeijan. Voittoon liittyi erityinen öljyn ihme.
Messiaaniset Jeesuksen uskovat yhdistävät hanukan Jeesuksen syntymään, koska 150 vuotta ihmeen jälkeen syntyi Jeesus – todellinen Valo. Sanoihan Jeesuskin itsestään: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8:12.)
Euroopassa sen sijaan juutalaisilla on erilaisia käytäntöjä. Jotkut viettävät joulua sukulaistensa kanssa – osittain siksi, että maassa on varsin paljon juutalaisten ja kristittyjen seka-avioliittoja.
Nimi Jeesus ei ole Unkarissa kiellettyjen sanojen listalla, kuten jotkut rabbit Israelissa opettavat. Päinvastoin rabbit saattavat käyttää puheissaan Jeesuksen opetuksia ja esitellä hänet kuulijoilleen myönteisesti.
Olin kuuntelemassa rabbi George Kastélyn sapatti-illan raamatunopetusta. Hän lainasi tooran tekstiä Jaakobista Jabbok-joen yöllisessä painissa tuntemattoman miehen kanssa. Rabbi kuvasi tilanteen vaikeutta vertaamalla sitä taisteluun, jonka Jeesus kävi Getsemanessa.
Vaikuttaa siltä, että Jeesus-nimi herättää nykyisin aivan uudenlaista mielenkiintoa juutalaisten keskuudessa. Siitä todistaa myös messiaanisten uskovien nopea lisääntyminen Israelissa, koronasta ja muista vaikeuksista huolimatta.
Jotain samaa on havaittavissa myös Euroopassa. Jeesuksen historiallisuutta ei yleensä kielletä. Ongelmaksi muodostuu vain se, ettei Jeesusta tunnisteta Jumalan Pojaksi ja Messiaaksi. Vanhan liiton kirjoituksista hänet tunnistetaan jo ”ben Josefiksi” eli Joosefin pojaksi, mutta ei vielä ”ben Daavidiksi”.
On tosiasia, että Jeesus syntyi Daavidin kaupungissa, kuten oli kirjoitettu: ”Hän on kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin suvusta” (Luuk. 1:69). Hän on Messias ja Herra. Jeesus ei ole vain joku pikku-Jeesus, vaan hän on Herra, Kuningasten kuningas ja Herrojen Herra.
Harri Kröger
Kirjoittaja on Fidan Israel- ja juutalaistyön asiantuntija, joka asuu Budapestissä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...