Näkökulma: Jeesus-kuva maailmalla

Jeesus-nimi herättää ihmisissä erilaisia ajatuksia. Mitä ajatuksia Jeesus herättää suomalaisissa? 

Joulukertomuksissa Jeesus kuvataan suloisena vauvana, jota hän varmasti olikin. Tunnetussa joululaulussa todetaan: ”taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen” ja vielä: ”näin sydämeeni joulun teen”. 

Ajatukset ovat kauniita. Kuitenkin säkeistä herää kysymys, mitä niillä tarkoitetaan. Syntyykö Jeesus joka vuosi uudelleen sydämeeni?

 

 

      "Unkarin erikoisin henkilö on suosittu pikku-Jeesus."

 

Laajemminkin Euroopassa Jeesus nähdään usein vain seimen vauvana. Unkari on edelleen katolinen maa, joten joulu on luonnollisesti tärkeä juhla unkarilaisille. Maan erikoisin henkilö on suosittu pikku-Jeesus, jota kutsutaan unkariksi Kis Jézukseksi. Häntä esittäviä kuvia, patsaita ja kortteja on kaikkialla. 

Entä miten joulu koetaan juutalaisessa maailmassa? 

Israelissa asuvat juutalaiset vierastavat joulua ja sen viettoa, joten joulunaika ei näy juutalaisessa kalenterissa. Israelissa asuvat arabikristityt ja eri maiden kristityt toki juhlivat Jeesuksen syntymää. 

Juutalaisilla on oma valon ja temppelin uudelleenvihkimisen juhla, joka on nimeltään hanukka. Se on muisto- ja kiitosjuhla sen kunniaksi, että makkabealaiset voittivat Antiokus Epifanesin johtaman armeijan. Voittoon liittyi erityinen öljyn ihme. 

Messiaaniset Jeesuksen uskovat yhdistävät hanukan Jeesuksen syntymään, koska 150 vuotta ihmeen jälkeen syntyi Jeesus – todellinen Valo. Sanoihan Jeesuskin itsestään: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8:12.) 

Euroopassa sen sijaan juutalaisilla on erilaisia käytäntöjä. Jotkut viettävät joulua sukulaistensa kanssa – osittain siksi, että maassa on varsin paljon juutalaisten ja kristittyjen seka-avioliittoja. 

 

Nimi Jeesus ei ole Unkarissa kiellettyjen sanojen listalla, kuten jotkut rabbit Israelissa opettavat. Päinvastoin rabbit saattavat käyttää puheissaan Jeesuksen opetuksia ja esitellä hänet kuulijoilleen myönteisesti. 

Olin kuuntelemassa rabbi George Kastélyn sapatti-illan raamatunopetusta. Hän lainasi tooran tekstiä Jaakobista Jabbok-joen yöllisessä painissa tuntemattoman miehen kanssa. Rabbi kuvasi tilanteen vaikeutta vertaamalla sitä taisteluun, jonka Jeesus kävi Getsemanessa. 

Vaikuttaa siltä, että Jeesus-nimi herättää nykyisin aivan uudenlaista mielenkiintoa juutalaisten keskuudessa. Siitä todistaa myös messiaanisten uskovien nopea lisääntyminen Israelissa, koronasta ja muista vaikeuksista huolimatta. 

Jotain samaa on havaittavissa myös Euroopassa. Jeesuksen historiallisuutta ei yleensä kielletä. Ongelmaksi muodostuu vain se, ettei Jeesusta tunnisteta Jumalan Pojaksi ja Messiaaksi. Vanhan liiton kirjoituksista hänet tunnistetaan jo ”ben Josefiksi” eli Joosefin pojaksi, mutta ei vielä ”ben Daavidiksi”. 

On tosiasia, että Jeesus syntyi Daavidin kaupungissa, kuten oli kirjoitettu: ”Hän on kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin suvusta” (Luuk. 1:69). Hän on Messias ja Herra. Jeesus ei ole vain joku pikku-Jeesus, vaan hän on Herra, Kuningasten kuningas ja Herrojen Herra. 

 

Harri Kröger 

 

Kirjoittaja on Fidan Israel- ja juutalaistyön asiantuntija, joka asuu Budapestissä.




40/201

Opinnäytetyössä tutkittiin, kenen ääni kuuluu kristillisissä lehdissä
Myös Gazassa on pieniä uskovien ryhmiä – mediatyön hedelmää näkyy
Fifteenit täyttyneet nopeasti – Suosituimmat leirit täyttyvät minuuteissa