Tiistai 5. maaliskuuta.
Nimipäivää viettää Laila, Leila

Mitä sinulle on tapahtunut?

Mikä sai Jeesuksen kohtaamaan ihmisiä niin toisin, Elina Rautio kyselee. - Vahva arvaukseni on, että avain oli kyky nähdä ihmisen käytöksen taakse.
Mikä sai Jeesuksen kohtaamaan ihmisiä niin toisin, Elina Rautio kyselee. - Vahva arvaukseni on, että avain oli kyky nähdä ihmisen käytöksen taakse.

15.1.2024 | Olen hurahtanut Jeesuksen elämästä kertovaan Chosen-televisiosarjaan. Pääsyy innostukseeni on, että sarjassa tutut raamatunkertomukset ja niihin liittyvät kulttuuriset erityispiirteet tulevat näkyviksi. Esimerkiksi se, kuinka halveksittuja vaikkapa veronkerääjät ja spitaaliset olivat tai kuinka valtavassa poliittisessa jännitteessä Jeesus aloitti palvelutehtävänsä. 

Yksi puhuttelevimmista sarjan viesteistä on kuvaus siitä, miten Jeesus kohtasi ihmisiä. Hän ei epäröinyt koskettaa spitaalista, pyytää seuraajakseen veronkerääjää tai osoittaa arvostusta yhteisönsä syrjimälle naiselle kaivolla. Hänen hyväksyntänsä oli poikkeuksellista, suorastaan vallankumouksellista.

 

 

     Jeesus toimi päinvastoin.

 

Jeesuksen toimintatapaa on joskus kuvattu englanninkielisellä kolmen B:n sanaleikillä Belong, Believe, Behave. Hänen aikansa uskonnolliset johtajat aloittivat seuraajiensa opettamisen käyttäytymisen (Behave) muokkaamisesta. Vasta oikein toimivilla oli pääsy uskon (Believe) aarteiden äärelle, ja vasta uskovat saivat kokea kuuluvansa joukkoon (Belong). 

Jeesus toimi päinvastoin: hänen seuraansa ei ollut minkäänlaisia pääsyvaatimuksia, eikä hänen hyväksyntäänsä tarvinnut ansaita. Hänen strategiansa oli luoda ensin yhteys ja luottaa siihen, että syvempi tutustuminen synnyttäisi uskon. Uskon luonnollisena seurauksena olisi puolestaan halu elää Jumalan ohjeiden mukaan. 

Strategian päämäärä ei ollut kuitenkaan toivotun käytöksen saavuttaminen vaan läheinen suhde. Jeesus halusi saattaa jokaisen ihmisen alkuperäiseen yhteyteen kanssaan ja osalliseksi Jumalan hyvistä suunnitelmista. 

 

Tällainen suhtautumistapa saattaa hätkähdyttää myös nykykristittyä. Tai sitten peukutamme näille periaatteille, mutta olemme sokeita omille asenteillemme. Ehkä emme aina edes huomaa, mitä ajattelemme seurakunnan tilaisuuteen eksyneestä alkoholistista tai ihmissuhteissaan epäonnistuneesta lähimmäisestämme. Tai lapsestamme, joka käyttäytyy sopimattomasti tai tekee arvoistamme poikkeavia ratkaisuja. 

Mutta mikä sitten sai Jeesuksen kohtaamaan ihmisiä niin toisin? 

Vahva arvaukseni on, että avain oli kyky nähdä ihmisen käytöksen taakse. Kun Jeesus kohtasi veronkerääjän tai syntisen naisen, hän ei katsonut näiden ulkonäköä, puhetapaa, asemaa eikä heidän tekemiään valintoja. Hän katsoi ihmisen sydämeen ja elämäntarinaan – niihin syihin, jotka olivat johtaneet tähän hetkeen. 

 

Vuosia sitten ajankohtaisohjelmassa haastateltiin juristia, joka työskenteli rikollisten puolustusasianajajana. Toimittaja kysyi, miten asianajaja pystyy puolustamaan ihmistä, joka on tehnyt hirveyksiä. Mies vastasi tähän tapaan: ”Ajattelen, että hänkin on joskus ollut viaton lapsi.” 

Me Jeesuksen seuraajat voisimme ottaa mallia tästä ajattelutavasta. Samoin voisimme hyödyntää sosiaali- ja kasvatusalalla leviävän traumatietoisen lähestymistavan periaatetta. Siinä ei enää kysytäkään elämänsä solmuun saaneelta: ”Mikä sinussa on vikana?” vaan: ”Mitä sinulle on tapahtunut?” 

Mikä on saanut alkoholistin turvautumaan päihteisiin tai ystävän juoksemaan sylistä syliin? Mitähän mahtaa olla nuoren valintojen tai uhmaikäisen kiukun taustalla? 

Tällaisten kysymysten esittämisellä voisi olla yllättävät, jopa vallankumoukselliset, seuraukset. 

 

Elina Rautio 

Kirjoittaja on Aikamedian toimittaja.



UUTISET