Eräissä häissä vuosia sitten huomioni kiinnitti vanhempi mieshenkilö. Tai oikeastaan hänen ruokalautasensa, koska sitä ei näkynyt. Miehellä oli vain lasi vettä, ja hän jutteli muiden kanssa mitä normaaleimmin, vaikka koko muu pöytäseurue nautiskeli hääateriasta herkullisine jälkiruokineen.
Päättelin itsekseni, että papinpukuisella miehellä oli menossa hengellinen paasto, joka kesti varmaan useamman päivän ja osui myös häiden ajankohtaan. Tuolloin en lainkaan tajunnut paaston olemusta, ja ehkä siksi jopa kyseenalaistin, oliko häissä pelkän veden juominen edes aivan kohteliasta.
Monta vuotta myöhemmin paastoaminen tuli uudelleen vastaan mutta nyt omakohtaisemmin. Kun edessä oli tarpeeksi isoja valintoja, tuli tarve etsiä Jumalan johdatusta myös järeämmin keinoin. Luin Pekka Havupalon kirjan Paastoten lähelle Jumalaa, ja viimeistään se auttoi ymmärtämään, millainen ase paasto voikaan olla.
Kirjassa todettiin, että paastotessa olo tuntuu usein tavallista alavireisemmältä, mutta ruuatta vietetyn ajan varsinainen vaikutus paljastuu jälkikäteen. Asia on juuri näin. Ensin vatsa kurnii vaateliaasti, kunnes se rauhoittuu, ja mielikin hiljenee. Pieni heikkous kuitenkin tuntuu kropassa, joten läheisiä saattaa olla tarpeen varoittaa paastosta – ja turhasta provosoinnista.
Jos paaston syy on Jumalan etsiminen eikä esimerkiksi laihtuminen, joka verhotaan rukouskampanjaksi, miksi se kannattaa? Jori Brander vastaa tähän blogissaan: ”Jos paaston ydin on suunnata kohti Jumalaa ja hänen tuntemustaan, paastosi tuo sinut hänen läheisyyteensä. Se on valtava askel eteenpäin. Se on askel pahan voittamisesta hyvän valtaamiseen elämän taistelukentällä.”
Joskus paastoa kutsutaankin hengelliseksi sodankäynniksi. Termi kuulostaa hieman juhlalliselta, mutta osuu naulan kantaan: hengellisellä paastolla voi olla jopa historiaa mullistavia vaikutuksia. Ennen kuin Jeesus alkoi toimia kansan keskellä, hän vetäytyi erämaahan, paastosi ja vastusti paholaisen kiusauksia lainaamalla Sanaa. Lähetystyökin lähti siitä, että seurakunta rukoili ja paastosi. Sitten Pyhä Henki puhui ja rukoilijat ymmärsivät lähettää valitut henkilöt matkaan oikeaan suuntaan.
Tammikuussa monet helluntaiseurakunnat ovat pitäneet rukous- ja paastoviikkoa tai keskittyneet aiheeseen jonkin aikaa. Jos paasto tehostaa jo yksittäisen ihmisen rukousta, kuinka paljon voimaa tuleekaan siitä, että seurakunta paastoaa ja vie asioita aktiivisesti Jumalalle. Parhaimmillaan yhteinen paastoaika voi johtaa johonkin aivan uuteen kyseisellä paikkakunnalla.
Jori Brander jatkaakin blogissaan: ”Pahan voittaminen on vasta puoli voittoa. Seuraava askel on rakentaa uutta viholliselta valloitetulle alueelle. Näin tapahtuu sodassakin. Kun sota loppuu, ei maata jätetä ennalleen tyhjäksi tantereeksi, vaan sodan loppu on alku uudelleen rakentamiselle. Rakentaminen aloitetaan sille pohjalle, joka on voitettu sodassa.”
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...