Miksi olen helluntailainen?

Viime vuosina useat blogistit, tubettajat ja podcastaajat ovat kertoneet julkisuudessa syitä, miksi he ovat jättäneet helluntailiikkeen. Jokaisella on ollut oma tarinansa. Suorituskeskeinen ja ahdistava ilmapiiri, henkilökohtainen elämänkriisi sekä kritiikin ja muutoksen vastustaminen olivat joitakin syitä, joita Sanja Fält löysi kirkkososiologian pro gradunsa tutkimusaineistosta vuonna 2016.

 

Allekirjoitan, että anteeksiantamattomuus, pelottelu, armottomuus ja suorituskeskeisyys ovat muovanneet ilmapiiriämme. Mutta kuten Fält totesi: ”Eroamiseen johtaneet syyt eivät synny tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät. Yhteisöstä eroamiseen päätyminen on riippuvainen esimerkiksi yksilön persoonallisuudesta, taustasta, sosiaalisista suhteista ja elämäntilanteesta. Nämä tekijät myös selittävät, miksi toinen kokee ongelmallisena tietyt käytännöt ja toisille samat käytännöt tuovat turvaa ja ne koetaan hyviksi.”

 

Miksi sitten kukaan haluaisi olla tällaisessa liikkeessä? Miksi minä olen helluntailainen – ja vähän jopa ylpeä siitä? Ensisijainen ja varsin luonnollinen syy varmasti on se, että olen syntynyt tähän liikkeeseen – kolmannen ja jopa neljännen polven helluntailaisuus ei vähällä karise. Lapsena syntynyt usko ja omaksuttu polku ovat antaneet hyvät eväät ja selkeän alkusuunnan. Kriisit on kriiseilty ja välillä on usko meinannut loppua, mutta tässä seison, enkä muuta voi. Enkä haluaisikaan.

 

Mutta miksi seison? Helluntaiseurakunnat pitävät yhä Jumalan sanaa ylimpänä auktoriteettina ja yrittävät sen mukaisesti kilvoitella vaihtelevalla menestyksellä. Välillä kilvoitellaan ihan melkein kipeäksi lain alle, mutta yleensä heittäydytään takaisin armon varaan.

 

Liike, joka korostaa Pyhän Hengen aktiivista, jokapäiväistä yliluonnollista ja luonnollista toimintaa, on minua varten. Pyhä Henki on lähetetty tätä päivää varten. Koen sen sisälläni ja näen sen vaikutukset seurakunnassa ja tässä maailmassa.

 

Helluntailaisuus on kirjava ja värikäs maallikkoliike, jossa uskotaan, että Jumala haluaa ja  voi käyttää ketä tahansa. Vaikka johtajuusrakenteemme ovat välillä hakusessa, Pyhä Henki ei ole jättänyt valtuuttamatta ja käyttämättä meitä. Tähän sisältyy myös minun seuraava syyni: helluntailiikkeellä on valtava kasvupotentiaali. Koska uskomme, että Jumala voi käyttää ketä tahansa, on maailmanvalloitus täysin mahdollinen.

 

Kun synnyin vuonna 1971, maailmassa oli 3,8 miljardia asukasta, ja heistä arviolta noin 57 miljoonaa oli henkikasteen kokeneita kristittyjä (1,6 prosenttia maapallon väkiluvusta). Minun elinaikanani, alle 50 vuodessa, on tapahtunut valtava mullistus: maapallon väkiluku hipoo kahdeksaa miljardia, eli se on tuplaantunut, mutta hengellä täyttyneiden kristittyjen määrä on yli kymmenkertaistunut – 650 miljoonaan, joka on 8,3 prosenttia maapallon asukkaista!

 

Monia syitä on varmasti lähteä, mutta on myös hyviä syitä jäädä. Mikä on sinun syysi?

 

 

Mika Yrjölä

 

Kirjoittaja on Helluntaikirkon ja Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja.




40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja