Kulttuurienvälistä kommunikointia

2.10.2023 | Tammikuun 7. päivänä tänä vuonna sain sanoa tahdon elämäni naiselle Etelä-Koreassa. Tiemme kohtasivat muutama vuosi sitten Jyväskylässä, ja nyt olemme saaneet opetella elämää yhdessä. 

Yhteinen kielemme on englanti, ja vaikka molempien kielitaito on hyvä, on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka eri tavalla välillä tulkitsemme tietyn tilanteen tai asian. Kun englanti ei ole kummankaan meidän äidinkielemme, niin kysymys ”mitä tarkoitat?” on auttanut monessa tilanteessa ja tuonut selkeyttä. 

Olen kuullut huhua siitä, että vaikka avioparilla olisikin yhteinen äidinkieli, silti tilanteita voidaan tulkita eri tavoin. Ja yhtä lailla tämä pätee myös muihin ihmissuhteisiin.

      Milloin viimeksi olet pysähtynyt aidosti kuuntelemaan eri tavalla ajattelevaa?

Kulttuurienvälistä kommunikointia ei tapahdu siis vain silloin, kun kotimaa tai äidinkieli on eri. Jokaisella meillä on oma kokemusmaailmamme ja taustamme, joka muovaa ajatteluamme, viestintäämme ja tulkintaamme. Isona haasteena onkin vuorovaikutustilanteissa pyrkiä näkemään pintaa syvemmälle, sillä viestintämme ja ajattelumme pohjimmiltaan nousee maailmankuvastamme. 

Kun yhteiskunnassa kohtaamme eri tavoin ajattelevia, on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mistä esimerkiksi erilainen tapa kommunikoida nousee, sillä käytöksellä tai sanoilla on aina juuret pintaa syvemmällä. Kuulemme arjen keskellä esimerkiksi sosiaalisen median kautta paljon erilaisia ääniä, mutta olemmeko valmiita aitoon ja rehelliseen dialogiin, jossa aidosti pyrimme asettumaan toisen ihmisen asemaan ja ymmärtämään erilaista tapaa ajatella? 

Ihmisen perustarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kokemus siitä, että joku ymmärtää, on äärimmäisen tärkeä. Tässä meillä kristittyinä ja seurakuntina on mahdollisuus vaikuttaa yhteyttä vahvistavalla tavalla yhteiskunnassa, joka näyttää välillä hyvinkin polarisoituneelta. 

Milloin viimeksi olet pysähtynyt aidosti kuuntelemaan eri tavalla ajattelevaa ihmistä ja pyrkinyt ymmärtämään toisen erilaista tapaa ajatella? Se ei ole helppoa, ja se ottaa aikaa, mutta se kannattaa. 

Aivotutkija Katri Saarikivi sanoi Helsingin Sanomissa (19.9.) sanat, jotka jäivät mieleeni: ”Suomikin elää ihmisten välisen vuorovaikutuksen varassa. Jos se hapertuu, koko yhteiskunta voi hajota. Kommunikaation nykytila pelottaa.” 

Pidetään huolta, että kristittyinä emme ole vahvistamassa tätä trendiä. Meillä on mahdollisuus seurata Jeesuksen jalanjäljissä ja rakentaa vuorovaikutusta, jossa ihminen tulee kohdatuksi. Jeesuksen tapa kohdata maanpäällisen elämänsä aikana eri tavoin ajattelevia antaa meille mallin, jota seurata. 

Onneksi hän ei ole jättänyt meitä oman onnemme nojaan tässäkään asiassa. Pyhä Henki auttaa meitä vuorovaikutustilanteissa. Seuraavan kerran, kun sinulla on vaikea ymmärtää toisen viestiä tai tapaa ajatella, voit huokaista Jumalan puoleen, että hän antaisi ymmärrystä. Saatat yllättyä siitä, miten hän tuo avun oikeaan aikaan. Ennen kaikkea hän näkee sydämemme, ja se on kaiken lähtökohta kommunikoinnissa, sillä sieltä myös sanamme nousevat. 

Timo Raassina 

Kirjoittaja toimii Helsingin Saalem-seurakunnan hallintojohtajana.