Lähi-itä on kolmen maanosan, Euroopan, Aasian ja Afrikan,
risteys. Sen kautta suurten maailmanvaltojen sotajoukot ovat rynnineet
valloituksille. Tässä kulttuurien väkivaltaisessa kohtaamispisteessä ovat
syntyneet kolme monoteististä maailmanuskontoa: juutalaisuus, kristinusko ja
islam.
Kansojen ja ennen kaikkea uskontojen välille on syntynyt
jännite, johon on patoutunut järjetöntä pelkoa ja vihaa. Lähi-itä sykkii tämän
rajun realismin keskellä. Kyse on pohjimmiltaan uskonkiistoista, jotka on
verhottu politiikaksi.
1990-luvulla solmittiin tärkeitä sopimuksia. Syksyllä 1993
syntyi periaatesopu palestiinalaisten itsehallinnosta Länsirannalla, josta
juutalaiset puhuvat raamatullisena Juudeana ja Samariana. Vuotta myöhemmin
Israel solmi rauhan Jordanian kuningaskunnan kanssa. Palestiinalaishallinnon
piiriin ulotettiin myös pieni Gazan kaista, joka vuonna 2006 ajautui
ääri-islamilaisen Hamasin haltuun. Ryhmä tavoittelee yhä koko nykyisen
Israelin aluetta osaksi Palestiinaa väkivallan keinoin.
Lähi-idän herkässä ilmapiirissä myönteiset tuloksetkin romuttuvat
paljon nopeammin kuin syntyvät. Arabit jäädyttivät yhteisrintamassa
rauhanprosessin, koska Israel ei tehnyt heidän mielestään riittävän nopeasti
myönnytyksiä lisäalueista palestiinalaisille.
Ihmisten ajatuksissa sekoittuvat usein hengelliset ja
maalliset. Näiden erottaminen ei olekaan helppoa, koska monet profetiat
täyttyvät juuri tässä ajassa. Israelin itsenäistyminen ja juutalaisen kansan
paluu suurena joukkona omaan maahansa on yksi tämän vuosisadan vahvimmista
profeetallisista merkeistä.
Profeetallisen kiinnostuksen tulee kiinnittyä Raamatun
sanaan, jonka mukaan Jumala otti tämän pienen Välimeren kolkan pelastussuunnitelmansa
keskukseksi. Israel on yhä Jumalan hengellinen silmäterä. Hän ei ole perunut
valintaansa.
Juutalaisia on hyvä muistaa rukouksissa, mutta heille tulee
myös julistaa hyvää sanomaa Messiaasta, eikä sitä pidä sekoittaa poliittiseen
solidaarisuuteen. Voimme kyllä tukea sosiaalisia ohjelmia ja auttaa
maahanmuuttajia. Aito rakkaus kertoo silti häpeilemättä, että Jumalan rakkaus
Jeesuksessa vaikuttaa näitä tekoja.
Todellinen rauha löytyy vain sieltä, missä sydämet avautuvat
evankeliumille. Inhimillisesti arvioiden Lähi-idässä on vielä pitkä matka tähän
syvään rauhaan, jonka avain on Jeesus Messias. Israelissa asuvista liki
kuudesta miljoonasta juutalaisesta reilut 20 000 on ottanut Jeesuksen vastaan.
Vuosisatoja kytenyt epäluottamuksen ilmapiiri ei häviä
hetkessä. Onneksi Lähi-idässä on niitä, jotka vainonkin uhalla uskaltavat
kertoa arabien ja juutalaisten verivihollisuuden sovittajasta. Se tarkoittaa
Sanan julistusta myös islaminuskoisten arabien, turkkilaisten tai iranilaisten
parissa.
Kristittyjen historiassa on vuosisataisia rasitteita, jotka
estävät sanoman läpimenoa. Meidän on kitkettävä sisimmästämme viha ja pelko,
jota saatamme tuntea juutalaisuutta ja islamia kohtaan. Vasta silloin voimme
häpeilemättä, aidosti ja rohkeasti puhua toisuskoisille Jeesuksen rakkaudesta.
Heikki Kangas
Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut
Israelissa vuodesta 1990 lähtien.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...