Juhlavuosi on takana. Kesken itsenäisyyspäivän juhlan tapahtui, että Yhdysvaltain presidentti tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Satavuotias Suomi ei enää ollut päivän ykkösuutinen, koska Trump vei huomion toisaalle. Onneksi se tapahtui illalla. Ehdimme paistatella parrasvaloissa melkein koko päivän.
Olen ollut Israelin ystävä nuoruudestani asti, mutta uskovaksi tultuani kuulin Israelin olevan ”ajan kello”. Sillä tarkoitettiin, että se, mitä Israelissa tapahtuu, kertoo, missä ajassa elämme. Israelia kuvaavan viikunapuun tuore oksa ja puhkeavat lehdet (Matt. 24:32) kertoivat Jeesuksen paluun olevan lähellä. Silloin Suomen satavuotisjuhlat ennen Jeesuksen tuloa olisi ollut minulle mahdoton ajatus!
Myöhemmin myönsin, että vaikka Israel olisikin ajan kello, en osaa tulkita sitä. En Trumpin Jerusalem-lausunnostakaan osaa päätellä, paljonko kello on. Israelissa on tapahtunut kaikenlaista, mutta kellon viisarit eivät ole asettuneet selkeään asentoon. Ajan tulkit ovat kokeneet vaikeita aikoja. Julkaistujen ennusteiden osumatarkkuus ei ole ollut mairitteleva.
Tarvitaan laajempi näkökulma, että saamme tähtäimen paremmin kohdalleen. Sen tarjoaa Luukas, Uuden testamentin ei-juutalainen kirjoittaja. Hän ei katso vain viikunapuuta, vaan ”kaikkia puita”. Ja jos viikunapuu on Israel, ovat muut puut muita kansoja.
Viikunapuun ja muiden puiden lehteen puhkeamisen on ajateltu viittaavan kansojen itsenäistymiseen. Sille oli perusteensa. Sodan jälkeen itsenäistyi Israelin lisäksi moni muukin valtio. Nykyään niitä on parisen sataa. Mutta kansoja on paljon enemmän.
Jeesus ei velvoittanut apostoleja julistamaan valtioille vaan kansoille. Lähetyskäskyssä käytetään kansoista kreikkalaista sanaa ethnos, joka Uudessa testamentissa tarkoittaa useimmiten pakanakansaa. Samasta sanasta tulee ilmaisu ”etninen ryhmä”, jonka eräs piirre on oma kieli. Raamatussa kielet mainitaan kansojen ohella evankeliumin julistamisen kohteina. Kielten avulla saammekin käsityksen etnisten ryhmien määrästä.
Suomen Pipliaseuran mukaan maailmassa on 6 887 kieltä, joista vuonna 2015 oli koko Raamattu 563 kielellä, Uusi testamentti 1 334 kielellä ja jokin Raamatun kirja 1 038 kielellä. Jäljellä on 3 952 kieltä ilman yhtään Raamatun osaa. Näitä kieliä puhuu 497 miljoonaa ihmistä.
Jeesus ei käskenyt vain evankelioida kansoja, vaan tehdä niistä opetuslapsia. Lähetystehtävä on täytetty vasta kun Jeesuksella on opetuslapsia kaikista kansoista. Ja opetuslapseuteen tarvitaan omakielistä Sanaa.
Roomalaiskirjeen mukaan ”Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut”. Tässä pakanoista käytetään sanaa ethnos; sama sana, jota lähetyskäskyn yhteydessä käytettiin kansoista.
Mielestäni pakanain täyden luvun sisään tuleminen onkin yhtä kuin kaikkien pakanakansojen saavuttaminen, ei jonkin mystisen yksilömäärän saavuttaminen. Tässä samalla laajempi näkökulma sen pohtimiseen, mitä ajan kello nyt näyttänee.
Apostolien tekojen (1:6–8) mukaan on asioita, joista toiset kuuluvat Isälle, toiset meille. Kun Pyhä Henki tulee meihin, meistä tulee Jeesuksen todistajia. Se on lähetystä, ja se kuuluu meille! Edelleen, armon vuonna 2018.
Tapio Lohikko
Kirjoittaja on Tampereen baptistiseurakunnan pastori.