Israelissa on muuttolintujen ruuhkareitti

Myöhäissyksyn suuret elämykseni liittyvät lintuihin. Israelin pitkittäissuuntaiset laaksot ovat muuttajien vilkkaimpia reittejä koko maailmassa. Niinpä monilla Suomenkin syksyn ja kevään lintuhavainnoilla on linkit Israeliin. Sen kautta pyrähtää joka syksy ja kevät pohjoisesta etelään ja päinvastoin noin 500 miljoonaa lintua. Jordanjoen seutu samoin kuin Kuolleenmeren ja Aravan laaksot ovat osa maailman pisintä Syyrian ja Afrikan hautavajoamaa. 

Lintujen tarkkailusta on muutamassa vuosikymmenessä tullut yksi Israelin elämysmatkailun suuria vetonauloja. Tosin ulkomaalaisia lintuharrastajia ei ole pitkään aikaan päässyt maahan koronaepidemian vuoksi. Vasta marraskuussa rajat avattiin taas turismille.

Pohjoisen Galileassa Hulan laakso kuivattiin 1950-luvulla suosta viljelysmaaksi. Samalla myrkytettiin suoaluetta vaivanneet malariasääsket. Myöhempien selvitysten mukaan kuivatus toi myös ongelmia. Suoalueen luonnonfiltterin poisto ja viljelysten lannoitteet heikensivät yhdessä Hulan kautta virtaavan Jordanjoen ja sen laskualtaan, Gennesaretin järven, veden laatua. 

Hulan suojärvestä on tullut muuttolintujen paratiisi, jossa rengastetaan lintuja. Tutkimusasemalla on tavattu kymmenissä maissa, myös Suomessa, merkittyjä lintuja. Toinen erittäin suosittu lintutarkkailupiste Israelissa on Punaisenmeren pohjoiskärjessä Eilatissa. 

Hulan laakson erikoisuus ovat kurjet, joista osa pesii alueella. Isojen lintujen liikehdintä on näyttävää. Kun marraskuun puolivälissä olin jälleen omalla lintureissullani Hulassa, siellä oli yhtäaikaisesti kymmeniä tuhansia kurkia. Kuun alussa laskettiin yksi hurjimmista luvuista: yhden päivän aikana paikalla oli 56 600 kurkea! 

Oli sykähdyttävää seurata, kun suon rantapelloille laskeutui iltapäivän aterialle kymmeniä tuhansia lintuja. Auringonlaskun aikaan siivekkäät asettuivat äänekkäästi huutaen yöpuulle suojärvelle. Kurjet pakkautuivat vieri viereen, ja nuoret linnut kailottivat lujaa, jotta eivät eksyisi emoistaan. Paikallisten maanviljelijöitten kanssa on sovittu, että lintuja ruokitaan suojelualueella, jolloin ne verottavat vähemmän viljelmiä. 

Hula ei ole vain kurkien paikka; siellä on parhaina vuosina bongattu yli 530 eri lintulajia. 

Mikä sitten tekee Israelista ja erityisesti pitkästä vajoamalaaksosta lintuharrastajan ihannekohteen? 

Välimeren itälaita on luontainen maakaista linnuille, jotka tarvitsevat pitkällä matkalla paljon ravintoa. Monet lajit eivät käytä meren ylittävää pitkää taivalta. Pohjoisessa Afrikassa on lisäksi erityisesti hyönteissyöjille kynnyksenä Saharan autiomaa. Israelista länteen Niilin jokilaakso tarjoaa muuttajille oivallisia lepo- ja tankkauspaikkoja. 

Afrikka on talvehtijoille ruoka-aitta. Keväällä ne palaavat väljille pohjoisen pesintäpaikoille, jossa hyönteisiä on sulan maan aikana yllin kyllin. 

Kun näitä miljoonia lentäviä Luojan luomuksia seuraa, ei ole ihme, että Jeesuskin puhui vertauksissaan linnuista: ”Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta” (Matt. 10: 29–31). 

Heikki Kangas 

Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien.