Israelin diplomatiaa arabimaitten kanssa 

Alkusyksyllä sovittiin diplomaattissuhteista Israelin ja Arabiemiraattien kanssa. Ketjuun liittyivät lokakuussa Bahrain ja Sudan, ja vielä muitakin arabimaita kiinnostaa suhteitten elvyttäminen juutalaisvaltioon.

Sopimusten taustavaikuttajana on ollut Yhdysvaltojen väistyvä presidentti Donald Trump. Yhdysvallat pohjusti asiaa Sudanin kanssa lupaamalla poistaa maa terrorismia tukevien valtioitten listalta. 

Vuonna 1979 Israel solmi rauhan Egyptin kanssa ja vuonna 1994 Jordanian kanssa. Diplomaattiset suhteet Persianlahdelle edesauttavat muun muassa tulevaisuuden matkailua. Nyt on jo sovittu viikoittaisista lennoista alueelle ja sieltä Israeliin.

Saudi-Arabiakin harkitsee vuorovaikutusta Israelin kanssa. Sen motivaationa on pitää paha vihollinen, Iran, loitolla. Saudien ehtona on, että Israel vetäytyy vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneille rajoille ja sallii Palestiinan valtion Israelin rinnalle. Lisäksi ainakin osasta Jerusalemia tulisi tehdä Palestiinan pääkaupunki. 

Sopimusten myötä Israel on siirtänyt tavoitettaan liittää Länsirannan juutalaisasutuksia osaksi valtiotaan. Diplomaattisuhteita ovat erityisen vahvasti arvostelleet Iran, Turkki ja palestiinalaishallinto. Uudet lähentymiset Israeliin tulivat ajankohtaan, jolloin Lähi-idän rauhanneuvottelut ovat käytännössä olleet vuosia pysähdyksissä. 

Israel on pattitilanteen vuoksi menettänyt poliittista tukea ulkomailta. Yhdysvallat sen sijaan on Trumpin johdolla osoittanut jopa kasvavaa kannustusta Israelille. Se siirsi vuonna 2018 suurlähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin. 

Egyptin ja Israelin rauhansovulta odotettiin aikoinaan vapaata matkustelua sekä hyviä kauppa- ja kulttuurisuhteita. Egypti ei ole kuitenkaan ollut innokas läheiseen rinnakkaiseloon, sillä se on pelännyt menettävänsä uudelleen keskeisen roolin arabiyhteisön parissa, jollei se painosta aktiivisesti Israelia rauhansopimukseen ensin palestiinalaisten kanssa. 

Monet Arabiliiton ja islamilaisten maitten yhteisön jäsenistä toivoisivat takavuosien tapaan ankaraa kauppaboikottia Israelia vastaan. Itse asiassa vuonna 1948 määrättyä boikottia ei ole vieläkään täysin purettu.

Egyptin nykyisen sotilasjohtajan, presidentti Abdel Fattah al-Sisin johdolla maan asema arabimaailmassa on tasaantunut, ja samalla ääri-islamistinen Muslimiveljeskunta on puristettu maan sisällä oppositioon. Sisikään ei ole silti aktiivinen Israelin suuntaan, jota arabien suuri enemmistö yhä pitää perivihollisenaan. 

Diplomaattisuhteilla ei ole isoa merkitystä, jolleivat muslimimaitten päättäjät pyri rohkaisemaan kansalaisiaan asennemuutokseen. Monille muslimeille Israel on edelleen ensisijainen syntipukki Lähi-idän ongelmiin. Juutalaiskansan enemmistölle puolestaan arabinaapurit merkitsevät vahvan epäluotettavia kumppaneita. 

Heikki Kangas 

Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien.