Keskiviikko 18. toukokuuta.
Nimipäivää viettää Erkki, Eero, Eerikki, Eerik, Erik, Jerker, Erika

Ihmiskäsitykset törmäyskurssilla

"Länsimaissa kristillisen ihmiskäsityksen tilalle on noussut naturalistissävytteinen ajattelu, jossa ihminen nähdään osana luontoa, täysin aineellisena ja perimältään muokattavana olentona", Ruut Ahonen kuvailee.
"Länsimaissa kristillisen ihmiskäsityksen tilalle on noussut naturalistissävytteinen ajattelu, jossa ihminen nähdään osana luontoa, täysin aineellisena ja perimältään muokattavana olentona", Ruut Ahonen kuvailee.

Espanjan Evankelinen Allianssi julkaisi äsken yli kymmenen evankelisen ryhmittymän kanssa kannanoton, jossa nousee esiin huoli sananvapaudesta ja sitä koskevan lainsäädännön kehityksestä Espanjassa. Ranskassa presidentti on ilmaissut pitävänsä evankelisia kristittyjä ongelmallisena joukkona, ja paljon näitäkin maita lähempänä käydään oikeutta ehkä Suomen tunnetuimman evankelisen, Päivi Räsäsen, sanomisista. 

Miten tässä näin kävi? Miksi läntisissä yhteiskunnissa kompastutaan yhtäkkiä Raamattuun uskoviin evankelisiin kristittyihin? Heitähän on ollut koko ajan, eivätkä he ole olleet riitaa haastamassa. Miksi heidän ajatuksistaan ja Raamatustaan on tullut ongelma juuri nyt?

 

 

      Miten tässä näin kävi?

 

Vastaus lienee se, että yhteiskunta ja etenkin käsitys ihmisestä on muuttunut riittävästi. Se ei ole muuttunut vahingossa vaan aktiivisten vaikuttajien ja median kautta. Kun kansakoulussa kaikki tavasivat aapista, joka piilo-opetti kristillisyyttä ja säntillistä kuria, nyt koululaitosta ohjailevat arvoliberaalit, jotka haluavat remontoida muun muassa sukupuoleen liittyvän ajattelun ja korostaa sitä ihmisoikeuskysymyksenä. 

Kaiken kaikkiaan länsimaissa aletaan olla vieraantuneita kristillisten arvojen taustasta. Moni naapurisi tuskin edes tietää, miksi uskovaiset ajattelevat avioliiton kuuluvan heteropareille, vastustavat aborttia tai torjuvat eutanasian hyväksymistä – ja ovat tämän takia vaikeaa porukkaa. 

 

Kuitenkaan kantojaan esittämällä kristityt eivät pyri olemaan vaikeita, vaan mainitut aiheet ovat monille omantunnonkysymyksiä ja osa uskonnonvapautta, vaikka Suomessa uskonnonvapaus tupataankin typistämään vapaudeksi uskonnosta. 

Kristitylle ihminen on kohdusta hautaan Jumalan ainutlaatuinen luomus sekä ruumis, sielu ja henki, jonka elämä ei pääty kuolemaan. Niinpä kristitty luottaa, että Luojan käyttöohjeet syntymän ja kuoleman välillekin toimivat parhaiten. Kristillisen ihmiskäsityksen vaikutusta tuskin tiedostavat aina edes evankeliset itse, joten heihin kuulumattomilta sen ymmärtämistä on kohtuutonta edes odottaa. 

 

Länsimaissa kristillisen ihmiskäsityksen tilalle on noussut naturalistissävytteinen ajattelu, jossa ihminen nähdään osana luontoa, täysin aineellisena ja perimältään muokattavana olentona. Ja koska ihmistä pidetään eläimenä, jolla on vain muita eläimiä suurempi kyky ajatella, hän on myös vastuullisempi siitä, miten hän kohtelee muita elollisia. 

Naturalismi ei tunnusta ihmisen elävää sielua eikä näin ollen näe mitään pyhääkään hänessä. Ei siis ole ihme, että kristityn ja naturalistin on vaikea löytää edes yhteistä kieltä kovin erilaisten ihmiskäsitystensä vuoksi. 

 

Tätä kirjoitettaessa Päivi Räsäsen oikeusjutun loppulausunnot ovat vielä edessäpäin. Tammikuun oikeussalipäivänä näytti siltä kuin jutun osapuolet eivät kohtaisi edes siinä, mistä jutussa oikein on kyse ja mistä oikeutta lopulta käydään. Tähän viittasi myös Iltalehden (25.1.) haastattelema rikosoikeuden professori Matti Tolvanen. Joka tapauksessa Räsäsen oikeusjuttuun sisältyy kova vääntö eri ihmiskäsitysten välillä, vaikka tätä näkökulmaa ei ole missään erikseen korostettu. 

 

Ruut Ahonen 

 

Kirjoittaja on Aikamedian toimituspäällikkö.



UUTISET