Helluntaiherätys on taitekohdassa. Kun vuoden 2017
jäsentilastot näyttivät, että liikkeemme koko oli pienentynyt viidellä
henkilöllä, evankelistat peräänkuuluttivat, emmekö olisi voineet jotakin
tehdä, että olisimme voittaneet vielä viisi henkilöä?
Viime vuoden tilastot ovat jo paljon karummat: liikkeen
jäsenmäärä pieneni yli 500 hengellä ja kastettujen määrä putosi kolmanneksen – yli 300:lla. Tämä suuntaus olisi varmasti
ollut näkyvissä jo pari vuotta aiemmin, jos Suomessa ei olisi
tapahtunut ”muslimi-ihmettä”, maahanmuuttajien laajamittaista
kääntymistä, josta helluntaiseurakunnat nettosivat paljon.
Viimevuotinen vähennys lienee ainakin lähihistorian
ensimmäinen suuri jäsenmäärän pudotus. Enää ei seurakuntien sisäinen kasvu riitä kattamaan taivaan kotiin muuttaneiden
lukumäärää.
Olemme samojen lainalaisuuksien alaisia kuin kaikki muutkin hengelliset liikkeet. Ellemme uudista ja tee tarpeeksi isoja
muutoksia tasaisen tilanteen vuosina, on edessä vääjäämättä hiljainen vaipuminen merkityksettömyyteen. Pietistisen
herätyskristillisyyden aikakaudelta tästä on lukuisia esimerkkejä.
Jo Syyspäivillä julkaistu helluntaiseurakuntien
tilannekatsaus antoi viitteitä huolesta: 36 prosenttia vastanneista
helluntaiseurakuntien kirjeenvaihtajista arvioi itse, että heidän seurakuntansa pienenee, ja 12 prosenttia arvioi, että se pienenee
huomattavasti tai lakkaa kokonaan olemasta. Pelkään, että arviot saattavat
olla vielä turhan optimistisia.
Olemme menettämässä lapsemme, menetämmekö vielä lastenlapsemme?
Kyseinen ilmiö oli tuttu myös ruotsalaisille sisarseurakunnillemme. Ruotsin helluntaiseurakuntien jäsenmäärä oli jatkuvassa laskusuhdanteessa vuosia, ja kieltämättä jotkut
meistä tunsimme pientä vahingoniloa: ruotsalaiset eivät osaa
rukoilla, herätyksen tuli on sammunut tai vierasta tulta on tuotu
tilalle, liberalismi on vallannut, ja eihän siellä edes ole osattu
todellista lähetystyötä enää tehdä vuosiin.
Onneksi voimme nykyään edes hieman vilkaista heiltä pientä esimerkkiä avaimista uuteen nousuun: selkeä
helluntai-identiteetti, rohkea johtajuus, raikas karismaattisuus sekä uudistetut toimintamallit, jotka soveltuvat muuttuneeseen aikakauteen. Kaikki alkaa kuitenkin rukouksesta!
Enää ei riitä, että rehvastelemme helluntailaisuuden
kasvusta Brasiliassa, kun Kainuussa kastettiin viime vuonna vain kymmenen. Emme voi julkisesti riemuita Indonesian ihmeellä, kun
liikkeemme kutistui yli prosentilla. Meidän tulee nöyrtyä.
Siksi haluaisin kuuluttaa paaston.
Nimikkokansallispäivänämme helluntaina, sunnuntaina 9.6.2019, pyydän: pidättäydy syömästä, huuda Jumalan puoleen, tehdään parannusta,
kuunnellaan Jumalan ääntä ja tehdään, mitä hän pyytää. Kokoonnutaan rukoushuoneissamme niiden kanssa, joita vielä on. Ei tehdä suurta numeroa, tehdään se nöyrinä.
Vaikka Jumala saattaakin suvereenisti valita jonkun toisen kanavan kansamme ja maanosamme kohtalon kääntämiseksi, pyydetään, että Jumala voisi vielä meitäkin käyttää. Olisitko tässä pyynnössä kanssani?
Mika Yrjölä
Kirjoittaja on Helluntaikirkon ja Helsingin
Saalem-seurakunnan johtaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...