Yksi toimittajan työn parhaista puolista on päästä tilanteisiin, joissa tehtävänä on vain vakoilla. Kun tullaan vaikkapa tapahtumaan, mennään virran mukana, ongitaan tietoa ja tehdään havaintoja seikoista, joita kukaan ei sano mutta jotka ovat siellä.
Joskus täysin erilaisissa tilanteissa käyminen saa näkemään asioita, joita ei ehkä muuten huomaisi. Jopa jokin tuttu kuvio voi alkaa näyttäytyä uudessa valossa.
Näin kävi itselleni vastikään. Osallistuin lyhyen ajan sisällä kahteen erilaiseen tapahtumaan. Toisessa kokoontui pääosin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan muslimitaustaisia kristittyjä, jotka olivat tulleet oppimaan, miten he voisivat kertoa evankeliumia omissa maissaan median kautta. Toinen tapahtuma oli Seinäjoen Syyspäivät Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöille ja vastuunkantajille.
Tilanteisiin ja niiden yleisöön liittyi paljon eroja, mutta loppujen lopuksi tapahtumien alla liplatti yhteinen pohjavirta: molempiin osallistui ihmisiä, jotka tänä aikana omilla paikoillaan uskoivat, että evankeliumi toimii, ja olivat valmiita laittamaan kortensa kekoon asian välittämiseksi eteenpäin.
Kulttuurieroista huolimatta molemmissa paikoissa vallitsi yhteinen mieliala – vaikka toinen porukka karrikoidusti mietti sitä, löytyykö viidensadan kilometrin säteeltä muita kristittyjä, ja toinen joukko sitä, kuka sammuttaa valot, kun herätyskristillisyys näyttää kutistuvan yhä pienemmän joukon asiaksi.
Se, mitä ymmärsin, oli tämä: toiset ovat kristinuskoon nähden uunin lämmittämisen alussa, toiset jälkiuuniajassa. Kumpikaan ei ole toistaan tärkeämpi, urheampi tai yli-ihmisempi. Molemmilla on yhtä tärkeä tehtävä maailmassa ja paikka täytettävänä. Ja molemmilla on näky. Toivottavasti. Ja jos sellainen on, sitten kenelläkään ei ole mitään hätää, sillä Jumala on uskollinen. Hän on asettanut ihmisiä juuri tähän aikaan, eri maihin ja kaupunkeihin. Hän ei halua, että juuri sinä olisit juuri nyt missään muualla ollaksesi tärkeämpi kuin juuri nyt olet.
On mielenkiintoista huomata, miten eri maissa, jopa Euroopan sisällä, kello raksuttaa eri hengellistä aikaa. Jossakin kommunismin jäljiltä vasta kysytään, kuka Jeesus on, kun toisaalla, kuten Suomessa, kerätään rippeitä siitä kristillisen kulttuurin ajasta, jonka Jeesuksen tuntevat vaikuttivat ja loivat aikoinaan tänne.
Ja nyt tullaankin tärkeään juttuun. Nimittäin vaikutti siltä, että Seinäjoen Syyspäivillä ei kokoontunut rippeiden kerääjiä vaan ihmisiä, jotka vilpittömästi halusivat välittää nyky-Suomeen sen, että Jeesus elää ja toimii. Kun tämä toteutuu, yksi teko ja yksi paikkakunta kerrallaan, yhtäkkiä voimme huomata elävämme pitkälti sitä samaa aikaa kuin päiväntasaajan tuntumassa, jossa kristinuskon ydin esitellään ihmisille ensimmäistä kertaa.
Ruut Ahonen
Kirjoittaja on RV:n toimittaja ja Hyvä Sanoma -lehden toimituspäällikkö.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...